Kuolinpesän osakkaat, selvittäjä ja pesänjakaja – roolit ja vastuut

Suomessa vainajan kuollessa syntyy automaattisesti kuolinpesä. Kuolinpesä on juridinen kokonaisuus, joka jatkaa vainajan taloudellista toimintaa siihen saakka, kunnes pesä jaetaan. Kuolinpesä omistaa vainajan varat ja vastaa hänen veloistaan – ei yksittäinen perillinen henkilökohtaisesti.

Mutta kuka päättää kuolinpesän asioista, ja milloin tarvitaan ulkopuolista pesänselvittäjää tai pesänjakajaa?

Kuka on kuolinpesän osakas

Kuolinpesän osakkaat ovat ne henkilöt, joilla on oikeus pesän varoihin. Osakkuus voi perustua:

• Lakimääräiseen perimysoikeuteen: lapset, leski, vanhemmat tai muut sukulaiset perimysjärjestyksessä
• Testamenttiin: testamentin saaja, jolle on annettu omaisuusoikeus (pelkkä hallintaoikeus ei tee henkilöstä osakasta)

Eloonjäänyt puoliso on kuolinpesän osakas, vaikka hän ei perikään mitään, koska ositusta ei ole vielä toimitettu.

Osakkuus selvitetään sukuselvitysten ja mahdollisen testamentin perusteella – siksi katkeamaton sukuselvitys on pakollinen perukirjan liite.

Kuolinpesän hallinto – kuka päättää

Kuolinpesää hallitaan pääsääntöisesti osakkaiden yhteisellä päätöksellä. Tavallisessa pesässä kaikki osakkaat osallistuvat päätöksiin: kukaan ei voi yksin myydä pesän kiinteistöä, tyhjentää pankkitiliä tai solmia sitovia sopimuksia ilman muiden osakkaiden suostumusta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että osakkaiden pitää kommunikoida ja päättää yhdessä pesän hoitoon liittyvistä asioista. Erimielisyystilanteet voivat jumittaa prosessin täysin.

Kuolinpesän hoitaja – vapaaehtoinen roolijako

Osakkaat voivat sopia keskenään, kuka osallistuu aktiivisesti pesän selvittämiseen. Tätä henkilöä voidaan kutsua kuolinpesän hoitajaksi tai yhteyshenkilöksi. Hän hoitaa käytännön asioita – tilaa sukuselvitykset, asioi pankin kanssa, huolehtii laskuista – mutta hänellä ei lain mukaan ole yksinään päätösvaltaa ilman muiden osakkaiden suostumusta tai valtakirjaa.

Valtakirja kuolinpesän asioihin

Jos yksi osakas hoitaa kaiken käytännön asioinnin, muiden osakkaiden on syytä antaa hänelle kirjallinen valtakirja. Valtakirja oikeuttaa hoitajan toimimaan muiden puolesta pankeissa, Verohallinnossa ja muissa viranomaisissa.

Kuolinpesän valtakirja on oltava kirjallinen ja kaikkien osakkaiden omakätisesti allekirjoittama. Pankit ja viranomaiset vaativat valtakirjan nähtäväksi asioidessaan.

Valtakirja ei oikeuta tekemään sitovaa perinnönjakoa tai myymään kiinteistöjä – niihin tarvitaan kaikkien osakkaiden allekirjoitukset tai erillinen pesänjakajamääräys.

Pesänselvittäjä – koska tarvitaan ja miten haetaan

Pesänselvittäjä on ulkopuolinen, puolueeton henkilö, jonka käräjäoikeus määrää hakemuksesta. Pesänselvittäjä ottaa kuolinpesän hallinnon hoitaakseen ja voi toimia yksin ilman osakkaiden suostumusta.

Pesänselvittäjää haetaan tyypillisesti seuraavissa tilanteissa:

• Osakkaat ovat riitaisia eivätkä pysty sopimaan pesän hallinnosta tai varojen realisoinnista
• Pesä on ylivelkainen ja täytyy selvittää velkojien oikeuksien turvaamiseksi
• Osakkaita ei tavoiteta tai osakas kieltäytyy allekirjoittamasta tarvittavia asiakirjoja
• Pesässä on monimutkaisia oikeudellisia kysymyksiä jotka vaativat puolueetonta selvitystyötä

Pesänselvittäjäksi määrätään yleensä lakimies tai muu asiantuntija. Hänen palkkionsa maksetaan kuolinpesän varoista ennen jakoa. Tämä on kallista – pesänselvittäjän käyttö on perusteltua vain silloin, kun osakkaat eivät yksinkertaisesti pysty toimimaan yhdessä.

Hakemus pesänselvittäjän määräämiseksi tehdään käräjäoikeudelle kirjallisesti. Hakijana voi olla mikä tahansa kuolinpesän osakas.

Pesänjakaja – koska tarvitaan

Pesänjakaja on pesänselvittäjästä erillinen rooli. Pesänselvittäjä huolehtii pesän hallinnosta ja velkojen maksamisesta; pesänjakaja suorittaa varsinaisen perinnönjaon osakkaille.

Pesänjakajaa haetaan käräjäoikeudelta silloin, kun osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen siitä, miten pesä jaetaan: kuka saa minkäkin omaisuuden, miten metsätila tai asunto arvostetaan, tai miten lahjat otetaan huomioon ennakkoperintönä.

Pesänjakajan toimittama jako on sitova, vaikka osakkaat eivät hyväksyisikään lopputulosta. Pesänjakajan päätöksestä voi valittaa käräjäoikeuteen.

Kuolinpesän osakkaan oikeudet ja velvollisuudet

Jokaisella osakkaalla on oikeus:

• Saada tietoa kuolinpesän varoista ja veloista
• Osallistua perunkirjoitukseen tai valtuuttaa sijaisen
• Vaatia perinnönjakoa missä vaiheessa tahansa

Osakkaan velvollisuudet:

• Osallistua tai suostua pesää koskeviin päätöksiin
• Ei saa yksin hukata pesän varoja tai tehdä sitovia sopimuksia ilman muiden suostumusta
• Jos pesänselvittäjä on määrätty, on tehtävä yhteistyötä selvittäjän kanssa

Kuolinpesä pankkiasioinnissa

Pankit suhtautuvat kuolinpesiin erityissäännöillä. Pankkitilit lukitaan heti kuolintiedon saavuttua, eikä yksittäinen osakas voi nostaa varoja ilman muiden suostumusta. Tietyt välttämättömät maksut (hautauskulut, juoksevat laskut) on kuitenkin mahdollista hoitaa esittämällä lasku ja todiste osakkuudesta suoraan pankille.

Pankkiasioinnissa kuolinpesä tarvitsee usein:

• Perukirjan kopion
• Sukuselvityksen
• Kaikkien osakkaiden valtakirjan tai kaikkien läsnäolon

Kuolinpesän selvittäminen on prosessi, jossa on monta vaihetta. Kaikki vaiheet asiakirjojen tilauksesta ja perunkirjoituksesta pankkiasioihin, perintöverotukseen ja perinnönjakoon löydät kootusti oppaastamme: Lataa opas ja maksuton tarkistuslista.

Katso lisää oppaita: Finland →