Perinnönjako Suomessa – sopimus, aikataulu ja käytännön ohjeet

Perunkirjoitus kertoo, mitä pesässä on. Perinnönjako kertoo, kenelle se menee. Nämä ovat kaksi eri vaihetta – ja perinnönjako tapahtuu vasta sen jälkeen, kun pesän velat on maksettu ja perintöverotus on vahvistunut.

Tässä artikkelissa käydään läpi, miten perinnönjako etenee Suomessa, mitä perinnönjakokirja sisältää ja milloin tarvitaan ulkopuolista pesänjakajaa.

Milloin perinnönjako voidaan tehdä

Perinnönjako voidaan tehdä vasta, kun:

1. Perunkirjoitus on toimitettu
2. Perukirja on lähetetty Verohallinnolle
3. Pesän velat on maksettu tai niihin on varattu riittävästi varoja
4. Mahdollinen ositus (aviopuolisoiden varallisuuden erottelu) on tehty

Käytännössä perinnönjako tapahtuu usein 6–18 kuukautta kuolinpäivästä. Jos pesässä on kiinteistöjä tai muuta vaikeasti realisoitavaa omaisuutta, prosessi voi kestää kauemmin.

Kukaan ei voi pakottaa muita perillisiä perinnönjakoon tietyssä aikataulussa – jokainen osakas voi vaatia jakoa milloin tahansa, mutta jakoa ei voi suorittaa ilman kaikkien suostumusta tai pesänjakajaa.

Ositus ennen perinnönjakoa

Jos vainaja oli naimisissa eikä puolisoilla ollut kokonaan osittavaa avioehtoa, ennen perinnönjakoa on tehtävä ositus. Osituksessa selvitetään, mikä osa vainajan omaisuudesta on ns. avio-oikeuden alaista ja miten se jaetaan lesken ja kuolinpesän kesken.

Leskellä on ns. tasinkoprivilegi: varakkaampi eloonjäänyt puoliso voi kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa vainajan perillisille. Tämä tarkoittaa, että jos leskellä on enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta kuin vainajalla oli, leski voi pitää kaiken omaisuutensa eikä joudu jakamaan sitä vainajan lasten tai muiden perillisten kanssa.

Ositus tehdään kirjallisesti osituskirjassa, jonka allekirjoittavat leski ja kuolinpesän osakkaat.

Perinnönjakokirja – mitä sen pitää sisältää

Perinnönjako on tehtävä kirjallisesti perinnönjakokirjassa. Se on oltava:

• Kirjallinen asiakirja
• Päivätty
• Kaikkien kuolinpesän osakkaiden omakätisesti allekirjoitettu – sähköinen allekirjoitus ei kelpaa

Perinnönjakokirjassa on mainittava:

• Jokainen osakas ja hänen saannoksensa
• Mitkä varat kukin saa
• Miten mahdolliset tasaukset suoritetaan rahana (jos esimerkiksi kiinteistö menee yhdelle ja toinen saa rahana arvon)
• Mahdolliset ennakkoperinnöt, jotka otetaan huomioon jaossa

Perinnönjakokirjaan ei tarvita erillistä vahvistusta tai tuomioistuimen hyväksyntää, jos kaikki osakkaat ovat yksimielisiä ja allekirjoittavat. Sopiva jakotapa on täysin osakkaiden päätettävissä – laki ei vaadi tasan jakoa.

Miten kuolinpesän jakaminen käytännössä tapahtuu

Vaihe 1: Sopimus jaosta. Osakkaat neuvottelevat siitä, kuka saa mitäkin. Useissa pessissä yksi perillinen haluaa pitää perheen kodin, toinen kesämökin, kolmas käteisen. Tasaukset hoidetaan rahana.

Vaihe 2: Omaisuuden arvostus. Kiinteistöt, arvopaperit ja muut varallisuuserät on arvostettava käypään arvoon. Tämä on sama arvo kuin perukirjassa, ellei markkinatilanne ole muuttunut oleellisesti.

Vaihe 3: Perinnönjakokirjan laadinta. Kirjataan kaikki sovittu asiakirjaan, joka täyttää muotovaatimukset.

Vaihe 4: Allekirjoitus. Kaikki osakkaat allekirjoittavat fyysisesti ja omakätisesti.

Vaihe 5: Omistusoikeuden siirto. Kiinteistöjen osalta haetaan lainhuutoa Maanmittauslaitokselta. Ajoneuvojen omistajanvaihto tehdään Traficomissa. Arvopaperit siirretään osakasluetteloon tai arvo-osuustilille.

Ennakkoperintö ja lahja jaossa

Jos vainaja on eläessään antanut jollekin perilliselle lahjan tai ennakkoperintöä, nämä otetaan perinnönjaossa huomioon vähentämällä ne perillisen osuudesta – ellei vainaja ole erikseen todennut, että lahja ei ole ennakkoperintöä.

Ennakkoperintö huomioidaan laskennallisesti: se lisätään pesän bruttovaroihin ja sitten vähennetään sen saaneen perillisen osuudesta. Tällä tavoin muut perilliset saavat osuutensa ikään kuin lahjaa ei olisi annettu.

Perinnönjako erimielisyyden sattuessa – pesänjakaja

Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen jaosta, käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänjakajan määräämistä. Pesänjakaja on puolueeton lakimies, jonka käräjäoikeus nimittää. Hän voi toimittaa jaon vastoin osakkaiden tahtoa.

Pesänjakajan kertakorvaus tai tuntiveloitus maksetaan kuolinpesän varoista ennen jakoa. Tämä vähentää osakkaiden saamaa osuutta, joten pesänjakajan käyttö kannattaa vain, jos sovinnollinen ratkaisu ei onnistu.

Pesänjakajan toimittama jako on lainvoimainen, mutta siitä voi valittaa käräjäoikeuteen moitekanteella kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta.

Kiinteistön rekisteröinti perinnönjaon jälkeen

Jos perintöön kuuluu kiinteistö tai asunto-osake, omistusoikeus on rekisteröitävä perinnönjaon jälkeen:

• Kiinteistö: haetaan lainhuutoa Maanmittauslaitokselta. Hinta on 172 euroa kiinteistöltä (2026). Käsittelyaika on noin 3,5 kuukautta.
• Asunto-osake: haetaan selvennyskirjausta Maanmittauslaitokselta. Hinta on 92 euroa huoneistolta. Käsittelyaika noin 5 kuukautta.

Rekisteröinti on tehtävä ennen kuin kiinteistöä tai asuntoa voidaan myydä eteenpäin.

Perinnönjako on prosessin viimeinen suuri vaihe – mutta paljon tapahtuu sitä ennen. Selkeä, vaiheistettua opas koko perunkirjoitus- ja perinnönjakoprosessiin sekä maksuton tarkistuslista löytyy täältä: Hanki opas.

Katso lisää oppaita: Finland →