Perinnönjakokirja: miten se laaditaan ja mitä sen jälkeen tapahtuu

Perinnönjakokirja on asiakirja, jolla kuolinpesän osakkaat lopullisesti sopivat siitä, kenen nimiin mikäkin omaisuus siirtyy. Ilman sitä omaisuus jää jakamattoman kuolinpesän nimiin – eikä kukaan yksittäinen osakas voi myydä, lahjoittaa tai kiinnittää pesän omaisuutta yksin. Laki ei aseta perinnönjaolle määräaikaa, mutta käytännössä jakaminen kannattaa toimittaa heti kun velat on maksettu ja perunkirjoitus on tehty.

Milloin perinnönjako voidaan toimittaa?

Perinnönjako on mahdollista toimittaa vasta sen jälkeen, kun:

1. Perunkirjoitus on pidetty kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Perukirja liitteineen on toimitettu Verohallinnolle kuukauden sisällä perunkirjoituksesta.
2. Ositustoimitus on tehty, jos vainajalla oli puoliso. Ositus tarkoittaa, että puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan. Vasta osituksen jälkeen tiedetään, mikä osa omaisuudesta on vainajan kuolinpesän jaettavaa varallisuutta.
3. Velat on maksettu tai niistä on sovittu. Ennen jakoa kuolinpesän velat – mukaan lukien perintöverot – on joko maksettava tai perilliset on sovittava siitä, kuka velat ottaa omaan vastuulleen.
4. Testamentin täytäntöönpano on aloitettu ja mahdolliset lakiosavaatimukset on otettu huomioon.

Pelkkä perunkirjoitus ei riitä: se on vain omaisuuden inventointi, ei jako.

Mitä perinnönjakokirja sisältää?

Perinnönjakokirjasta on käytävä ilmi vähintään seuraavat asiat:

• Osapuolet: kaikkien osakkaiden nimet, henkilötunnukset ja osoitteet
• Osituksen tai tasinkoprivilegin vaikutus: jos leski on käyttänyt tasinkoprivileginsä (kieltäytynyt luovuttamasta tasinkoa), se kirjataan
• Jaettavan omaisuuden luettelo: kiinteistöt, asunto-osakkeet, pankkitilit, arvopaperit, ajoneuvot ja muu irtain omaisuus
• Jako-osat: kenelle kukin omaisuuserä siirtyy ja millä arvostuksella
• Velkojen jako: kuka ottaa vastuun mahdollisista jäljelle jääneistä veloista
• Testamenttiehtojen huomioiminen: jos testamentti asettaa ehtoja (esim. käyttöoikeus), ne mainitaan erikseen
• Allekirjoitukset: kaikkien osakkaiden on allekirjoitettava asiakirja. Kaksi esteetöntä todistajaa varmentavat allekirjoitukset.

Perinnönjakokirjalle ei ole laissa vahvistettua kaavaa, mutta muotovaatimukset on täytettävä tai Maanmittauslaitos hylkää lainhuutohakemuksen. Käytä pohjana kirjallista sopimusta, jossa kaikki edellä mainitut kohdat on katettu.

Haluatko valmiin perinnönjakoasiakirjapohjan suomeksi? Opas Hautajaisiin ja Hautauslainsäädäntöön Suomessa sisältää täytettävän mallin, joka kattaa sekä riidattoman osituksen että perinnönjaon.

Miten perinnönjako toimitetaan käytännössä?

Vaihe 1: Kokoa asiakirjat. Tarvitset perukirjan kaikkine liitteineen, sukuselvityksen ja mahdolliset testamentit. Jos kuolinpesään kuuluu kiinteistö, tarvitset kiinteistön lainhuuto- ja rasitustodistuksen Maanmittauslaitokselta sekä arvion käyvästä arvosta.

Vaihe 2: Laadi jako-osuudet. Laske jokaisen osakkaan perintöosuus perukirjan tietojen perusteella. Huomioi lakiosat (rintaperillisten oikeus vähintään puoleen lakimääräisestä perintöosuudestaan) ja testamenttilegaatit.

Vaihe 3: Neuvottele omaisuuserien arvostuksesta. Osakkaat voivat sopia vapaasti siitä, minkä arvon he antavat esimerkiksi kesämökille tai kodinkoneille. Kiinteistöjen arvostuksessa perintöverotus käyttää vertailulaina-arvoihin perustuvaa arvoa, mutta perinnönjaossa osakkaat voivat sopia muustakin.

Vaihe 4: Allekirjoita perinnönjakokirja. Kaikki osakkaat allekirjoittavat yhtä aikaa tai erikseen, ja kaksi todistajaa varmentavat jokaisen allekirjoituksen. Sähköistä allekirjoitusta ei nykyisellään hyväksytä kiinteistökaupan yhteydessä.

Vaihe 5: Hae lainhuuto kiinteistöille. Jos perinnönjaossa kiinteistö siirtyi yhdelle osakkaalle, lainhuuto on haettava Maanmittauslaitokselta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perinnönjakokirja sai lainvoiman (eli kaikkien allekirjoitusten jälkeen). Lainhuutoa ei voi siirtää sähköisesti – hakemus tehdään maanmittaus.fi-palvelussa tai kirjallisesti.

Mitä tapahtuu, jos osakkaat eivät pääse sopuun?

Riitaisessa tilanteessa osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Pesänjakaja on tuomioistuimen nimeämä puolueeton henkilö – yleensä asianajaja – joka toimittaa perinnönjaon osakkaiden välisenä välimiehenä. Pesänjakaja voi jakaa omaisuuden myös vastoin osakkaiden tahtoa.

Pesänjakajan kulut maksetaan kuolinpesän varoista, ellei tuomioistuin toisin määrää. Riitaisen pesän jakoprosessi kestää tyypillisesti useita kuukausia.

Lainhuuto perinnönjaon jälkeen – miksi se on tärkeä?

Kun kiinteistö siirtyy perinnönjaossa uudelle omistajalle, lainhuuto on pakollinen kuuden kuukauden kuluessa. Ilman lainhuutoa:

• Kiinteistöä ei voi myydä tai pantata ilman erityismenettelyjä.
• Ostajan on pyydettävä koko perukirja liitteineen, mikä paljastaa arkaluonteisia perhetietoja.
• Viivästys aiheuttaa lainhuutomaksuihin lisäkuluja.

Jos kuolinpesä ei vielä jaa kiinteistöä mutta haluaa rekisteröidä osakkuuden, pesä voi hakea selvennyslainhuutoa. Se rekisteröi kaikki osakkaat yhteisomistajiksi, jolloin myöhemmässä myynnissä riittää selvennyslainhuutotodistus eikä perukirjaa tarvitse luovuttaa ostajalle.

Lainhuudosta peritään varainsiirtovero: 3 % kiinteistön arvosta, 1,5 % asunto-osakeyhtiön osakkeiden arvosta. Perintönä saatavasta omaisuudesta ei kuitenkaan pääsääntöisesti makseta varainsiirtoveroa, jos lainhuuto haetaan kuuden kuukauden kuluessa.

Milloin tarvitaan lakimies?

Tavallisen, riidattoman kuolinpesän perinnönjaon voi toimittaa osakkaat itse ilman ulkopuolista apua. Lakimiehen apu on kuitenkin käytännössä välttämätön, jos:

• Jokin osakas on alaikäinen (DVV:n edunvalvojan sijainen tarvitaan).
• Kuolinpesässä on ulkomaista omaisuutta tai ulkomaan kansalaisia.
• Testamentti on kiistetty tai lakiosaa on vaadittu.
• Pesässä on enemmän velkoja kuin varoja.

Kattava opas Suomen hautaus- ja perintölainsäädäntöön selittää vaihe vaiheelta, milloin DIY riittää ja milloin tarvitset ammattilaisen – sekä tarjoaa täytettävät asiakirjapohjat molempiin tilanteisiin.

Katso lisää oppaita: Finland →