Perunkirjoitus ohjeet: vaiheittainen opas perukirjan laadintaan

Perunkirjoitus on lakisääteinen velvollisuus, joka on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Se ei ole hautajaisiin liittyvä seremoniatoimitus, vaan juridinen prosessi, jossa vainajan omaisuus, velat ja osakkaat inventoidaan virallisesti perukirjaan. Hyvä uutinen: tavallisen, riidattoman kuolinpesän perunkirjoituksen voit toimittaa itse ilman lakimiestä.

Kuka vastaa perunkirjoituksesta?

Pesänilmoittaja on se osakkaista, joka tuntee parhaiten kuolinpesän tilan. Useimmiten tämä on leski tai ainoa aikuinen lapsi. Pesänilmoittaja:

• Tilaa sukuselvitykset ja muut tarvittavat asiakirjat
• Kutsuu osakkaat tilaisuuteen
• Hankkii kaksi uskottua miestä (toimitsijoita)
• Vastaa siitä, että perukirja on totuudenmukainen

Uskotuilla miehillä ei ole lain mukaan muodollisia pätevyysvaatimuksia – he voivat olla keitä tahansa täysi-ikäisiä esteetömiä henkilöitä, jotka eivät ole osakkaita. He tekevät perukirjaan merkinnän siitä, että ovat uskoneet pesänilmoittajan kertomuksen oikeaksi.

Perukirja – mitä siihen kirjataan?

Perukirja on asiakirja, jonka rakenne on lakimääräinen. Se sisältää:

Otsikkotiedot

• Vainajan nimi, henkilötunnus, kuolinpäivä ja viimeinen kotipaikka
• Perunkirjoituksen aika ja paikka
• Pesänilmoittajan ja uskottujen miesten nimet ja yhteystiedot

Osakasluettelo

Kaikki kuolinpesän osakkaat:

• Perilliset lakimääräisessä järjestyksessä (lapset, heidän puuttuessa vanhemmat, sisarukset jne.)
• Testamentinsaajat (legaatit ja yleistestamentinsaajat)
• Elossa oleva puoliso (osakkuus riippuu avio-oikeudesta)

Vainajan varallisuus ja velat (kuolinpäivän mukaan)

Varat:

• Pankkitilit ja sijoitukset (saldotodistuksista)
• Kiinteistöt (verotusarvo tai käypä arvo)
• Asunto-osakkeet
• Ajoneuvot
• Muu irtain omaisuus (kodinkoneet, korut, taide)
• Saatavat (esim. maksamattomat palkat)

Velat:

• Pankkilainat
• Luottokorttivelat
• Vuokrärästit
• Maksamattomat laskut
• Hautajaiskustannukset (ne kirjataan vaikka olisi jo maksettu)

Lesken varat ja velat

Vaikka lesken omaisuus ei kuulu jaettavaan pesään, se on silti ilmoitettava perukirjassa kuolinpäivän tilanteen mukaan. Tämä on perintökaaren vaatimus.

Liitteet

• Sukuselvitys (katkeamaton ketju)
• Saldotodistukset pankeista
• Mahdolliset testamentit ja avioehtosopimukset
• Kiinteistöjen lainhuutotodistukset

Perukirjalomake – tarvitaanko valmista pohjaa?

Perukirjalle ei ole virallista valmista lomaketta, mutta Verohallinnon sivuilta löytyy opas perukirjan rakenteesta. Käytännössä useimmat ihmiset käyttävät asianajotoimiston tai pankin valmispohjaa tai laativat asiakirjan tekstinkäsittelyohjelmalla edellä mainitun rakenteen mukaisesti.

Perukirjan on oltava allekirjoitettu pesänilmoittajan ja molempien uskottujen miesten toimesta.

Perunkirjoituksen toimittaminen käytännössä

Perunkirjoitus voidaan toimittaa missä tahansa sovitussa paikassa – kotona, toimistossa tai verkossa. Laki ei vaadi fyysistä kokoontumista yhteen paikkaan. Käytännössä:

1. Kutsut osakkaat ajoissa – anna riittävästi aikaa.
2. Laadit perukirjapohjan etukäteen, täytät tiedot sukuselvityksistä ja saldotodistuksista.
3. Tilaisuudessa pesänilmoittaja selittää varat ja velat uskottujen miesten läsnä ollessa, ja he varmentavat tietojen oikeellisuuden.
4. Allekirjoitat perukirjan liitteineen.

Perunkirjoituksessa ei tarvitse jakaa omaisuutta – se on pelkästään inventointi.

Perukirjan toimittaminen Verohallinnolle

Perukirja liitteineen on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Sähköinen toimitus onnistuu OmaVero-palvelussa (skannattuna). Paperinen toimitus postitetaan.

Verohallinto laskee perukirjan pohjalta perintöverot ja lähettää perintöveropäätöksen osakkaiden osoitteisiin. Vuonna 2026 perintöveroa ei peritä lainkaan, jos perillisen perintöosuuden nettoarvo on alle 30 000 € (korotettu 20 000 €:sta).

Mitä tehdä, jos määräaika uhkaa ylittyä?

Jos kolmen kuukauden määräaika uhkaa ylittyä esimerkiksi puuttuvien ulkomaisten asiakirjojen tai sairauden vuoksi, lisäaikaa voi hakea Verohallinnolta OmaVero-palvelussa. Hakemus on tehtävä ennen kolmen kuukauden määräajan umpeutumista – jälkikäteen haettu lisäaika ei toimi.

Myöhästymisestä seuraa veronkorotus, joten hakemus kannattaa tehdä hyvissä ajoin. Hakemuksessa riittää lyhyt selitys syystä.

Opas Hautajaisiin ja Hautauslainsäädäntöön Suomessa sisältää täytettävän perukirjapohjan, esimerkin täytetystä perukirjasta ja valmiin mallitekstin lisäaikahakemukseen.

Katso lisää oppaita: Finland →