Perunkirjoitus tilaisuus: mitä tapahtuu ja kuinka kauan se kestää

Perunkirjoitustilaisuus on se hetki, jossa kuolinpesän kaikki oleellinen tieto kootaan virallisesti yhteen paikkaan. Monille se tuntuu pelottavalta, koska aihe on vieras. Todellisuudessa se on useimmiten rauhallinen hallinnollinen kokoontuminen eikä muistuta millään lailla oikeussalin dramaattisuutta.

Lakisääteinen vaatimus on selkeä: perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Viivästyminen ilman haettua lisäaikaa johtaa Verohallinnon sanktioihin.

Ketkä osallistuvat perunkirjoitustilaisuuteen

Tilaisuuteen kutsutaan kolme ryhmää:

Kuolinpesän osakkaat — kaikki henkilöt, joilla on oikeus perintöön. Näitä ovat lakimääräisessä perimysjärjestyksessä olevat perilliset (puoliso, lapset, lapsenlapset, vanhemmat) ja mahdolliset testamentinsaajat, joilla on yleistestamentti. Pelkän erityistestamentin saaja (esimerkiksi joku, joka saa tietyn esineen) ei ole kuolinpesän osakas, mutta hänetkin kutsutaan tilaisuuteen.

Pesän ilmoittaja — useimmiten yksi osakkaista, joka on ottanut vastuun perunkirjoituksen järjestämisestä. Pesän ilmoittaja allekirjoittaa perukirjan ja vastaa sen tietojen oikeellisuudesta. Virhe perukirjassa on pesän ilmoittajan vastuulla — ei lakimiehen tai muun avustajan, vaikka apua olisi käytetty.

Kaksi uskottua miestä — puolueettomia henkilötodistajia, jotka varmentavat perukirjan allekirjoituksellaan. Uskottuna miehenä voi toimia kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, joka ei itse ole kuolinpesän osakas. Ammatillista pätevyyttä ei vaadita — naapuri tai työtoveri kelpaa.

Poissaoleva tai ulkomailla asuva osakas voi osallistua valtakirjalla. Kutsun perunkirjoitukseen on kuitenkin oltava todistetusti perillä vähintään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta.

Miten perunkirjoitustilaisuus etenee käytännössä

Perunkirjoitukselle ei ole laissa määrättyä kaavaa. Se voidaan pitää kotona, lakitoimistossa, hautaustoimistossa tai muussa sopivassa tilassa. Tilaisuus on asiapitoinen, ei seremoniallinen.

Käytännössä käydään läpi:

1. Osakkuuden vahvistaminen Ketkä ovat kuolinpesän osakkaat ja millä perusteella. Jos on testamentti, se esitellään. Jos testamentin tiedoksiantoa ei ole vielä tehty, se voidaan tehdä perunkirjoitustilaisuudessa.

2. Vainajan varat Kaikki omaisuus ilmoitetaan kuolinpäivän arvon mukaan. Tähän kuuluu:

• pankkitilit saldotodistuksineen (kuolinpäivän saldo)
• kiinteistöt ja asunto-osakkeet (käypä arvo, ei verotusarvo)
• ajoneuvot (käypä arvo)
• arvopaperit ja sijoitukset (kuolinpäivän kurssi)
• henkivakuutukset (kuoleman yhteydessä erääntyvät korvaukset)
• irtaimisto (kotitavarat yli 7 500 euron verovapauden ylittävältä osalta)
• muut saatavat tai omaisuuserät

3. Vainajan velat Kaikki velat kirjataan: pankkilainat, luottokortit, maksamattomat laskut, mahdolliset muut sitoumukset.

4. Lesken varat ja velat Jos leski on kuolinpesän osakas, myös hänen varallisuutensa ja velkansa ilmoitetaan perukirjaan — ellei avioehtosopimus rajaa tätä. Leski voi kuitenkin tahtoessaan estää oman varallisuutensa tasinkona siirtymisen vainajan perillisille (tasinkoprivilegi).

5. Erikoisuudet Testamentti, avioehto, aiemmat ositus- tai jakokirjat kirjataan ja liitetään perukirjaan liitteinä.

Tilaisuuden päätteeksi pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä allekirjoittavat perukirjan.

Kuinka kauan itse tilaisuus kestää

Perunkirjoitustilaisuus kestää tyypillisesti 1–3 tuntia. Yksinkertaisessa pesässä — selvä perillispiiri, pankki ja asunto, ei testamenttiepäselvyyksiä — tuntikin voi riittää. Monimutkaisemmissa tilanteissa, joissa on useita kiinteistöjä, ulkomaisia varoja tai useita osakkaita, aikaa voi kulua enemmän.

Itse tilaisuus on lyhyt osa kokonaisuutta. Enimmäkseen aikaa kuluu asiakirjojen keräämiseen ennen tilaisuutta.

Kuinka kauan koko perunkirjoitusprosessi kestää

Kolmen kuukauden määräaika saattaa tuntua reilusti riittävältä — mutta käytännössä aika on usein tiukilla. Tässä realistinen aikataulu:

Jos sukuselvitys tilataan väärästä paikasta — esimerkiksi DVV:ltä ajoilta, jotka kuuluvat seurakuntien vastuulle (ennen 1.10.1999) — pyyntö palautuu käsittelemättömänä. Tämä aiheuttaa 2–4 viikon aikahukan juuri silloin, kun kellossa on vähiten varaa.

Aloita sukuselvitysten tilaus ensimmäisellä viikolla kuoleman jälkeen, jotta kolmen kuukauden määräaika ei ylläty.

Mitä jos määräaika uhkaa loppua

Jos kolmen kuukauden määräaika on umpeutumassa eikä kaikkia asiakirjoja ole saatu, Verohallinnolta voi hakea lisäaikaa. Lisäaika on haettava ennen alkuperäisen kolmen kuukauden määräajan päättymistä — jälkikäteen hakemus ei kelpaa.

Hakemus tehdään sähköisesti OmaVerossa tai lomakkeella 3626. Jos kolmen kuukauden viimeinen päivä osuu viikonlopulle tai pyhälle, hakemus on jätettävä viimeistään sitä edeltävänä arkipäivänä.

Lisäaikaa myönnetään perustelluista syistä, kuten vaikean sukuselvityksen viivästymisestä tai ulkomailla asuvien osakkaiden asiakirjaongelmista.

Onko perunkirjoitukseen pakko osallistua henkilökohtaisesti

Osakkaan ei ole pakko olla paikalla, jos hän antaa valtakirjan toiselle. Pesän ilmoittajan sen sijaan pitää olla paikalla tai edustettuina asianmukaisesti.

Jos osakas asuu ulkomailla, hän voi osallistua valtakirjalla. Valtakirja on allekirjoitettava omakätisesti — sähköinen allekirjoitus kelpaa valtakirjaan, toisin kuin myöhempään perinnönjakokirjaan.

Voidaanko perunkirjoitus toimittaa etänä

Perunkirjoitustilaisuus voidaan pitää etäkokouksena (esimerkiksi videoyhteyden välityksellä), jos kaikki osapuolet siihen suostuvat. Kahden uskotun miehen on kuitenkin oltava fyysisesti läsnä perukirjan allekirjoitushetkellä. Käytännössä suositellaan, että ainakin pesän ilmoittaja on paikalla allekirjoituksen yhteydessä.

Perunkirjoitustilaisuuden valmistelu alkaa heti, kun sukuselvitykset on tilattu ja pankkiasiat aloitettu. Täydellinen opas koko perunkirjoitukseen — aikatauluista, asiakirjoista ja verotuksesta perinnönjakoon — löytyy täältä: Opas Perunkirjoitukseen ja Perintöön Suomessa.

Katso lisää oppaita: Finland →