Tasinkoprivilegi: lesken oikeus kieltäytyä tasinkoluovutuksesta

Tasinkoprivilegi on Suomen avioliittolakiin kirjattu erityisoikeus, jonka nojalla eloonjäänyt puoliso voi kieltäytyä luovuttamasta omaisuuttaan kuolleen puolison perillisille. Yksinkertaisesti sanottuna: jos leski on varakkaampi kuin kuollut puoliso, leski ei ole velvollinen tasaamaan tätä eroa. Tämä suojatoimi on yksi merkittävimmistä taloudellisista oikeuksista, joita leskellä on Suomessa – ja yksi yleisimmin väärinymmärretyistä.

Mitä on tasinko ja milloin sitä syntyy?

Kun avioliitto päättyy – joko avioeron tai kuoleman kautta – puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja ositetaan. Ositus tarkoittaa, että varakkaamman puolison on periaatteessa tasattava erotus antamalla tasinkoa köyhemmälle osapuolelle tai tämän perillisille.

Esimerkki: Vainajan nettovarallisuus oli 50 000 € ja lesken nettovarallisuus 200 000 €. Yhteinen omaisuus on 250 000 €. Tasan jaettuna kummallekin kuuluisi 125 000 €. Ilman tasinkoprivilegiaä lesken pitäisi luovuttaa perillisille 75 000 € tasinkona.

Tässä tilanteessa tasinkoprivilegi astuu voimaan: leski voi yksipuolisesti päättää kieltäytyä tasinkoluovutuksesta. Perilliset eivät voi pakottaa leskeen luopumaan omaisuudestaan.

Miten tasinkoprivilegi käytetään käytännössä?

Lesken on ilmoitettava tasinkoprivilegistä nimenomaisesti osituksen yhteydessä. Hiljaisuus tai toimimatta jättäminen ei aktivoi oikeutta – päinvastoin se voidaan tulkita sitoumukseksi luovuttaa tasinko.

Käytännössä ilmoitus tehdään kirjallisesti perunkirjoitukseen tai ositustilaisuuteen. Ilmoituksen muoto on vapaa, mutta se kannattaa kirjata selvästi perukirjaan tai osituskirjaan lausumana: "Eloonjäänyt puoliso [nimi] ilmoittaa käyttävänsä tasinkoprivileginsä eikä luovuta tasinkoa kuolinpesälle."

Kun ilmoitus on tehty, omistussuhteet pysyvät muuttumattomina: lesken omaisuus jää leskelle, eikä siitä tarvitse luovuttaa mitään kuolinpesälle.

Lesken asema kuolinpesässä – muita suojamekanismeja

Tasinkoprivilegi on yksi useista lakisääteisistä suojatoimista, joita leskellä on:

Hallintaoikeus yhteiseen kotiin

Perintökaaren 3:1 a §:n mukaan leskellä on oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteinen koti, vaikka asunto kuuluisi rintaperillisille. Tämä oikeus pätee avioehtosopimuksesta riippumatta. Rintaperilliset eivät voi pakottaa leskeen muuttamaan pois yhteisestä kodista.

Hallintaoikeus koskee myös kodin tavanomaista irtaimistoa – huonekaluja, kodinkoneita, astioita. Leski ei siis ole velvollinen luovuttamaan yhteisen kodin irtaimistoa perillisille ennen kuin hän itse haluaa.

Lesken varat perukirjassa

Huomio: vaikka leski käyttää tasinkoprivileginsä eikä luovuta mitään kuolinpesälle, lesken varat ja velat on silti kirjattava perukirjaan vainajan kuolinpäivän mukaisina. Tätä vaatii perintökaari (20:4). Laiminlyönnistä voi seurata verotuksen virheellisyys.

Perukirjaan kirjataan selvästi, että leski käyttää tasinkoprivileginsä, jolloin lesken varallisuus ei kuulu jaettavaan pesään mutta dokumentointi on silti täydellinen.

Lesken puolisovähennys perintöverotuksessa

Vuonna 2026 voimaan astuneen uudistetun perintöverolain mukaan lesken puolisovähennys on 90 000 €. Yhdistettynä 30 000 euron verovapaaseen rajaan leski voi periä puolisonsa täysin verovapaasti aina 120 000 euron nettovarallisuuteen saakka.

Tasinkoprivilegi vs. avioehtosopimus

Tasinkoprivilegi perustuu lakiin – se on voimassa riippumatta siitä, onko pariskunnalla avioehtosopimus vai ei.

Jos puolisoilla on täysi avioehtosopimus, kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen. Tällöin ositusta ei ylipäätään toimiteta kuoleman jälkeen, ja tasinkoprivilegi on asiaan vaikuttamaton – ei ole tasattavaa eroa.

Jos puolisoilla on osittainen avioehtosopimus (esim. peritty omaisuus on rajattu avio-oikeuden ulkopuolelle), tasinkoprivilegi koskee vain avio-oikeuden alaista omaisuutta.

Milloin tasinkoprivilegistä on eniten hyötyä?

Tasinkoprivilegi on erityisen merkittävä tilanteissa, joissa:

• Leski on taloudellisesti heikommassa asemassa kuin miltä yhteinen varallisuus näyttää ulospäin. Esimerkiksi leski omistaa kodin ja auton, mutta vainajalla oli myös säästöjä ja arvopapereita.
• Rintaperilliset ovat aiemmasta liitosta. Vainajan lapset ensimmäisestä avioliitosta voivat olla perillisiä, jotka vaativat tasinkoa lesken omaisuudesta. Tasinkoprivilegi suojaa leskeen tällaiselta vaatimukselta.
• Kuolinpesä on velkainen. Jos vainajalla on enemmän velkoja kuin varoja, ilman tasinkoprivilegiaä lesken omaisuus voisi päätyä velkojen kattamiseen. Oikeudella kieltäytyä lesken varat pysyvät turvassa.

Opas Hautajaisiin ja Hautauslainsäädäntöön Suomessa selittää tasinkoprivilegin, osituksen ja perinnönjaon askel askeleelta – mukaan lukien malliasiakirja, jolla ilmoitat tasinkoprivilegistä kirjallisesti perukirjaan.

Mitä tehdä heti?

1. Älä allekirjoita mitään ositusasiakirjaa ennen kuin olet selvittänyt tasinkoprivilegisi. Kerran tehty ositus on hyvin vaikea purkaa jälkikäteen.
2. Kirjaa ilmoitus selvästi perukirjaan. Pesänilmoittajan on merkittävä tasinkoprivilegistä tieto jo perunkirjoituksen yhteydessä.
3. Arvioi taloudellinen tilanne kokonaisuutena. Tasinkoprivilegistä luopuminen voi joskus olla lesken edun mukaista (esim. verotussyistä), mutta tähän arvioon tarvitaan asiantuntija-apua.

Lesken oikeudet kuolinpesässä ovat laajat – mutta ne on osattava käyttää oikeaan aikaan.

Katso lisää oppaita: Finland →