Perintövero puoliso: Kuinka paljon leski maksaa veroa 2026?

Puolison kuolema on aina shokki — ja sen jälkeen monelle tulee yllätyksenä, että perintöveroa saatetaan joutua maksamaan. Hyvä uutinen on, että lesken perintöverotus on Suomessa merkittävästi lievempää kuin muilla perillisillä, ja vuoden 2026 uudistuksen jälkeen verovapaa raja on noussut huomattavasti.

Lesken perintöverokohtelu Suomessa

Leski kuuluu perintöverotuksen veroluokkaan I, jossa veroprosentit ovat alhaisimmat. Lisäksi leskellä on oikeus erikoiseen vähennykseen, jota muut perilliset eivät saa: puolisovähennys 90 000 euroa.

Puolisovähennys tarkoittaa, että leski vähentää 90 000 euroa siitä perintöosuuden arvosta, josta perintöveroa muuten laskettaisiin.

Vuoden 2026 alusta voimaan tullut lakiuudistus lisäsi tähän vielä yleisen verovapaan rajan, joka nousi 30 000 euroon (aiemmin 20 000 €). Jos lesken koko perintöosuus jää alle 30 000 euron, perintöveroa ei makseta lainkaan.

Miten lesken verovapaus lasketaan käytännössä?

Yhdistettynä verovapaus toimii näin:

• Yleinen verovapaa raja: 30 000 €
• Lesken puolisovähennys: 90 000 €
• Yhteensä: 120 000 €

Leski voi siis periä puolisonsa täysin verovapaasti aina 120 000 euron nettovarallisuuteen saakka. Vasta tämän ylittävältä osalta perintöveroa aletaan laskea.

Konkreettinen esimerkki:

Vainajan kuolinpesän netto-omaisuus (varat miinus velat) on 250 000 €. Leski perii tästä 200 000 €.

• Vähennetään puolisovähennys: 200 000 € − 90 000 € = 110 000 €
• Yleinen verovapaa raja (30 000 €) huomioidaan: verotettava osa on 110 000 € − 30 000 € = 80 000 €
• Tästä 80 000 eurosta lasketaan perintövero veroluokan I mukaan

Veroluokka I:n asteikossa (2026) vero alkaa 7 %:sta 40 000–60 000 euron portaassa ja nousee asteittain isommilla summilla. Verohallinnon perintöverolaskurilla voi laskea tarkan summan.

Milloin leski maksaa merkittävää perintöveroa?

Jos vainajan omaisuus on vaatimaton — asunto pienellä paikkakunnalla, tavallinen pankkitili ja auto — lesken perintöosuus jää usein alle 120 000 euron, eikä veroa makseta lainkaan.

Merkittäviä perintöverosummia kertyy lesken kohdalla tyypillisesti kun:

• Vainajalla oli arvokas kiinteistövarallisuus (omakotitalo kalliissa kaupungissa, kesämökki)
• Kuolinpesässä on sijoituksia tai yritysvarallisuutta
• Perintöosuus ylittää selkeästi 120 000 €

Jos leski perii esimerkiksi 350 000 € nettovarallisuuden, verotettavaa on 350 000 − 90 000 − 30 000 = 230 000 €. Tästä perintövero on kymmenien tuhansien eurojen luokkaa.

Pidennetty maksuaika kiinteistöille — uusi 2 % korko

Yksi vuoden 2026 uudistuksista helpottaa tilannetta, jossa perintövero kohdistuu kiinteistöihin tai muuhun vaikeasti realisoitavaan omaisuuteen. Ennen leskellä saattoi olla tilanne, jossa piti myydä asunto maksaakseen ison perintöverolaskun.

Uudistuksen jälkeen pidennetyn maksuajan korko laski 3,5 prosentista 2 prosenttiin. Käytännössä leski voi pyytää Verohallinnolta maksuaikaa, jolloin vero maksetaan erissä eikä kaikkea tarvitse maksaa kerralla.

Lesken omaisuus perukirjassa — pakollinen ilmoitus

Tässä moni leski erehtyy: vaikka lesken omat varat eivät kuulu kuolinpesän jaettavaan omaisuuteen, ne on silti aina merkittävä perukirjaan. Perintökaaren mukaan lesken varat ja velat ilmoitetaan perukirjaan vainajan kuolinpäivän mukaisina.

Jos tätä laiminlyödään, Verohallinto voi antaa myöhäistymismaksuja tai korjata verotuksen jälkikäteen. Lesken omia tilisaldoja, kiinteistöjä ja muita varoja kysytään pankeista ja rekistereistä — puuttuminen perukirjasta ei siis piilota niitä.

Tasinkoprivilegi — lesken taloudellinen suoja

Avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen osituksessa ja jaetaan tasan puolisoiden kesken. Mutta entä jos leski on itse varakkaammalla puolella?

Tasinkoprivilegi tarkoittaa lesken oikeutta kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa kuolinpesälle. Jos leski omistaa enemmän kuin menehtynyt puoliso, hän ei ole velvollinen tasoittamaan eroa maksamalla tasinkoa kuolinpesälle.

Tämä suojaa leskeä tilanteessa, jossa rintaperilliset (esimerkiksi vainajan lapset aiemmasta suhteesta) voisivat muuten vaatia lesken varoista tasinkoa.

Tasinkoprivilegistä on ilmoitettava osituksen yhteydessä. Asiasta kannattaa puhua perunkirjoitustilanteessa — erityisesti jos kyseessä on uusperhe.

Lesken asumissuoja — verotuksesta erillinen oikeus

Perintövero ja asumissuoja ovat kaksi eri asiaa. Leskellä on lakisääteinen oikeus pitää hallinnassaan yhteinen koti (Perintökaari 3:1 a §) riippumatta siitä, kuinka paljon perintöveroa lopulta maksetaan.

Tämä oikeus on voimassa myös avioehtosopimuksesta riippumatta. Lapset tai muut perilliset eivät voi vaatia kodin myyntiä niin kauan kuin leski käyttää sitä asuntonaan.

Leskellä on myös oikeus pitää hallinnassaan koti-irtaimistoa tavanomaiseen käyttöön. Vuoden 2026 uudistuksessa tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaa raja nousi 7 500 euroon (aiemmin 4 000 €), joten tavanomaisesta irtaimistosta ei tarvitse lainkaan maksaa perintöveroa eikä sitä tarvitse edes eritellä perukirjaan.

Uusperhetilanteet ja lapset aiemmasta suhteesta

Puolisovähennys ja tasinkoprivilegi ovat lesken tärkeimmät suojakeinot, mutta ne eivät riitä kaikkiin tilanteisiin — erityisesti uusperheissä.

Jos vainajalla on lapsia aiemmasta suhteesta (rintaperillisiä), he ovat oikeutettuja lakiosaan perinnöstä. Lakiosa on puolet laillisesta perintöosuudesta. Jos vainaja on testamentissaan jättänyt kaiken leskelle, rintaperilliset voivat vaatia lakiosaansa. Testamentti ei pysty syrjäyttämään lakiosaa.

Tässä tilanteessa lesken asema riippuu siitä, kuinka suuri kuolinpesä on ja kuinka paljon rintaperillisiä on. Verotuksessa leski saa edelleen puolisovähennyksen, mutta maksettavaksi jäävä perintövero voi olla merkittävä, jos rintaperillisten lakiosavaatimus pienentää lesken osuutta.

Uusperheiden perintö- ja verokysymykset ovat yksi monimutkaisimmista tilanteista suomalaisessa perintöoikeudessa. Jos perhetilanteessasi on lapsia aiemmista suhteista — omia tai puolison — kannattaa hakeutua asiantuntevaan neuvontaan jo ennen kuin tilanne tulee ajankohtaiseksi.

Koti-irtaimiston verovapaus nousi 7 500 euroon

Vuoden 2026 uudistus paransi lesken asemaa myös irtaimiston osalta. Aiemmin tavanomainen koti-irtaimisto piti eritellä perukirjaan, jos sen arvo ylitti 4 000 euroa. Nyt raja on 7 500 euroa.

Tämä tarkoittaa käytännössä, että tavallinen koti-irtaimisto — huonekalut, kodinkoneet, vaatteet, arki-esineet — jää yleensä kokonaan verotuksen ulkopuolelle eikä sitä tarvitse eritellä. Vain erityisen arvokasta irtaimistoa, kuten taideteoksia, antiikkia tai arvokkaita koruja, tarvitsee arvioida ja merkitä erikseen.

Milloin kannattaa hakea perintöverolle maksuaikaa?

Jos perintöveroa jää maksettavaksi, kannattaa selvittää maksujärjestelyn mahdollisuus heti kun perukirja on tehty. Verohallinto myöntää maksuaikaa erityisesti silloin, kun:

• Perintövero on suuri suhteessa käteisvaroihin
• Pääosa omaisuudesta on kiinteistöjä tai muuta realisoitavaa omaisuutta
• Kokonaislasku ylittää 1 700 euroa (tätä pienempiä summia ei yleensä jaeta eriin)

Hakemus maksuaikajärjestelystä tehdään Verohallinnon OmaVero-palvelussa.

Kattava opas lesken oikeuksista, perintöveron laskemisesta ja kaikista perunkirjoitukseen liittyvistä asiakirjoista: Opas Hautajaisiin ja Hautauslainsäädäntöön Suomessa

Tiivistelmä

• Leski saa puolisovähennyksen (90 000 €) + yleisen verovapaan rajan (30 000 €) = 120 000 € verovapaata perintöä
• Vuoden 2026 uudistus paransi lesken asemaa: verovapaa raja nousi 10 000 €, maksuajan korko laski 2 %:iin
• Lesken omat varat on silti ilmoitettava perukirjassa — ne eivät kuulu pesään, mutta on dokumentoitava
• Tasinkoprivilegi suojaa leskeä, jos hän on varakkaampi osapuoli
• Lesken asumissuoja on erillinen asia — se ei riipu perintöveron määrästä

Katso lisää oppaita: Finland →