Perintövero Suomessa 2026: Uudet Rajat ja Verovapaat Vähennykset

Suomen perintöverotus muuttui merkittävästi tammikuun 2026 alusta. Muutos on perillisille myönteinen: verovapaan omaisuuden raja nousi, lesken suoja parantui ja koti-irtaimiston verovapaa arvo lähes kaksinkertaistui. Siitä huolimatta monet perheet yliarvioivat perintöverokuormansa – tai aliarvioivat sen – koska järjestelmä on moniosainen.

Tässä artikkelissa käydään läpi, miten perintövero lasketaan vuonna 2026, mitä vähennyksiä voi hyödyntää ja milloin vero ei koske lainkaan.

Perintövero ei koske kaikkia perintöjä

Ehkä tärkein asia ensin: jos perintöosuutesi arvo jää alle 30 000 euron, et maksa perintöveroa lainkaan. Tämä verovapaa raja nousi vuoden 2026 alusta aiemmasta 20 000 eurosta.

Raja koskee jokaisen perillisen omaa osuutta – ei koko pesän arvoa. Kolmen lapsen perheessä, jossa pesän nettoarvo on 75 000 euroa, kukin lapsi perii 25 000 euroa. Koska jokaisen osuus alittaa 30 000 euron rajan, kukaan ei maksa perintöveroa.

Tähän lisätään vielä vähennysoikeudet ennen verotettavan summan laskemista.

Kaksi veroluokkaa: sukulaiset ja muut

Suomen perintöverojärjestelmässä on kaksi veroluokkaa, joiden välillä on merkittävä ero.

I veroluokka kattaa lähisukulaiset: aviopuoliso, lapset, lapsenlapset, vanhemmat, isovanhemmat. Myös avopuoliso kuuluu I veroluokkaan, jos pariskunnalla on yhteinen lapsi tai aiempi avioliitto vainajan kanssa.

I veroluokan veroasteikko (2026):

• 30 000–40 000 €: 100 € + 7 % alarajan ylittävästä osasta
• 40 000–60 000 €: 800 € + 10 % alarajan ylittävästä osasta
• 60 000–200 000 €: 2 800 € + 13 % alarajan ylittävästä osasta
• 200 000–1 000 000 €: 21 000 € + 16 % alarajan ylittävästä osasta
• yli 1 000 000 €: 149 000 € + 19 % alarajan ylittävästä osasta

II veroluokka kattaa muut sukulaiset ja sukulaisuuden ulkopuoliset henkilöt: sisarukset, sisarusten lapset, etäiset sukulaiset, ystävät, avoliittokumppani ilman yhteisiä lapsia.

II veroluokan vero on huomattavasti korkeampi. Esimerkiksi 50 000 euron perinnöstä sisarus maksaa II veroluokassa 4 000 euroa, kun lapsi I veroluokassa maksaisi saman summan perusteella vain 1 800 euroa.

Kolme tärkeää vähennystä

Vähennykset pienentävät verotettavaa summaa ennen veron laskemista. Ne kannattaa tuntea.

Puolisovähennys: 90 000 €

Aviopuoliso saa vähentää perintöosuudestaan 90 000 euroa. Kun tähän lisätään 30 000 euron verovapaa raja, puoliso voi periä yhteensä noin 120 000 euron edestä omaisuutta ilman perintöveroa. Tämä on merkittävä suoja lesken taloudelliselle asemalle.

Alaikäisyysvähennys: 60 000 €

Alle 18-vuotias lapsi saa vähentää perintöosuudestaan 60 000 euroa, jos hän on perimysjärjestyksessä lähin suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen. Tämä vähennys yhdistettynä 30 000 euron verovapaaseen rajaan tarkoittaa, että alaikäinen lapsi voi periä 90 000 euron edestä ilman veroa.

Koti-irtaimiston verovapaa raja: 7 500 €

Vuoden 2026 alusta tavanomaisen koti-irtaimiston – huonekalut, kodinkoneet, tavanomaiset esineet – verovapaa arvo nousi 4 000 eurosta 7 500 euroon. Alle tämän arvoista koti-irtaimistoa ei tarvitse eritellä perukirjaan. Arvokkaat taideteokset ja keräilyesineet on kuitenkin arvioitava ja merkittävä erikseen.

Miksi sukuselvitys on välttämätön perintöverotuksessa

Ennen kuin Verohallinto voi laskea perintöveron, sen täytyy tietää ketkä ovat perillisiä ja missä veroluokassa he ovat. Tähän tarvitaan sukuselvitys.

Sukuselvitys on katkeamaton virkatodistusketju vainajan 15. ikävuodesta kuolinpäivään. Se tilataan DVV:ltä (sähköinen 40 €, digitoitu 85 €) ja tarvittaessa seurakuntien aluekeskusrekistereistä ajalta ennen vuotta 1999. Ilman kattavaa sukuselvitystä perukirjaa ei hyväksytä.

Jos joku perillinen asuu ulkomailla tai on asunut siellä pidemmän ajan, ulkomainen osuus sukuselvityksestä on hankittava paikalliselta rekisteriviranomaiselta tai Suomen edustuston kautta.

Sukuselvitys on myös perustana sille, mihin veroluokkaan kukin perillinen sijoitetaan – mikä suoraan vaikuttaa maksettavan veron suuruuteen.

Haluatko käydä koko perunkirjoitusprosessin läpi vaihe vaiheelta, mukaan lukien asiakirjojen kerääminen ja Verohallinnon määräajat? Opas Perunkirjoitukseen ja Perintöön Suomessa kattaa kaiken käytännön tiedosta verolaskelmiin.

Hallintaoikeusvähennys: lesken asuminen ja verotus

Jos leski perii asunnon hallintaoikeuden (ei omistusoikeuden), omistusoikeuden saavat perilliset saavat hallintaoikeusvähennyksen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että perityn asunnon verotusarvo pienenee lesken hallintaoikeuden mukaan.

Vähennys lasketaan kaavalla: ikäkerroin × omaisuuden käypä arvo × tuottokerroin.

Tuottokerroin on 5 % tavalliselle kiinteistölle ja 3 % vapaa-ajan asunnolle. Ikäkerroin riippuu lesken iästä: 60-vuotiaalla leskellä se on 9, 70-vuotiaalla 7 ja 80-vuotiaalla 5.

Esimerkki: 200 000 euron arvoinen asunto, 70-vuotias leski. Hallintaoikeuden arvo on 7 × 200 000 € × 5 % = 70 000 €. Perillinen maksaa veroa vain 130 000 euron omistusosuudesta, ei koko asunnon arvosta.

Perintöveron maksaminen

Verohallinto lähettää kullekin perilliselle henkilökohtaisen perintöveropäätöksen. Vero maksetaan OmaVerossa kahdessa erässä. Ensimmäinen erä erääntyy 3 kuukautta päätöksen antamisesta, toinen 6 kuukautta.

Jos veroa ei voi maksaa pesän varoilla – esimerkiksi koska pesä sisältää vain kiinteistöjä – voi hakea maksuaikaa. Verohallinnolta voi saada maksusuunnitelman tai lykkäystä perustellusta syystä. Maksamattomalle verolle kertyy kuitenkin viivästyskorkoa, joten odottaminen ei kannata taloudellisesti.

Perintöverotuksen ymmärtäminen on osa perunkirjoitusprosessia – muttei koko prosessi. Opas Perunkirjoitukseen ja Perintöön Suomessa antaa kokonaiskuvan ja selkeät toimintaohjeet kaikille prosessin vaiheille.

Katso lisää oppaita: Finland →