Perintövero 2026: laskuri, verovapaa raja ja puolisovähennys

Vuoden 2026 alusta Suomen perintöverotukseen tuli merkittäviä muutoksia, jotka keventävät monien perheiden verotaakkaa. Verovapaa raja nousi, puolisovähennys säilyi ennallaan ja pidennetyn maksuajan korko laski. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä nämä muutokset tarkoittavat käytännössä — ja milloin perintöveroa ei makseta lainkaan.

Mitä perintövero on ja kuka sen maksaa?

Perintövero on Verohallinnon kantama vero, joka määräytyy perilliselle tulevan perintöosuuden nettoarvon perusteella. Perillisen on maksettava perintövero — ei kuolinpesän — ja vero on henkilökohtainen jokaiselle osakkaalle.

Vero lasketaan jokaisen perillisen saaman perintöosuuden mukaan erikseen. Puoliso, lapset ja muut lähiomaiset kuuluvat veroluokkaan I, johon sovelletaan matalampia veroprosentteja. Etäisemmät sukulaiset ja muut saajat kuuluvat veroluokkaan II, jonka prosentit ovat korkeammat.

Perintöveron verovapaa raja 2026

Vuodesta 2026 alkaen perintöveroa ei makseta lainkaan, jos perillisen veronalainen perintöosuus on alle 30 000 euroa (aiempi raja oli 20 000 euroa). Tämä tarkoittaa, että pienehköissä pessissä suuri osa perillisistä vapautuu perintöverosta kokonaan.

Esimerkki: jos vainajan nettovarallisuus on 80 000 euroa ja sen jakavat kaksi lasta tasan, kumpikin saa 40 000 euroa. Kukin lapsi maksaa perintöveron vain 40 000 euron ylittävältä osuudelta eli 10 000 euron osuudesta — ei koko 40 000 euron perintöosuudesta.

Puolisovähennys perintöverossa

Leski saa perintöverotuksessa 90 000 euron puolisovähennyksen, joka vähennetään suoraan verotettavasta arvosta ennen veron laskemista. Yhdistettynä uuteen 30 000 euron verovapaaseen rajaan leski voi periä puolisonsa täysin verovapaasti 120 000 euron nettovarallisuuteen asti.

Myös alaikäinen lapsi, jolla on oikeus alaikäisyysvähennykseen (60 000 euroa), hyötyy korotetusta rajasta. Kun alaikäisyysvähennys ja verovapaa raja lasketaan yhteen, lapsi voi periä 90 000 euroa verovapaasti.

Tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaus

Vuodesta 2026 alkaen tavanomaista kotiirtaimistoa ei tarvitse eritellä perukirjaan lainkaan, jos sen yhteisarvo alittaa 7 500 euroa (aiempi raja oli 4 000 euroa). Tavanomainen irtaimisto tarkoittaa huonekaluja, kodinlaitteita, vaatteita ja vastaavia henkilökohtaisia tavaroita — ei arvoesineitä, taidetta tai arvopapereita.

Tämä helpottaa perunkirjoitusta huomattavasti tavallisissa pessissä, koska pieniarvoisesta kodintavarasta ei tarvitse tehdä tarkkaa luetteloa.

Perintöveron laskuri ja veroasteikot 2026

Verohallinnon sivuilla on maksuton perintöverolaskuri, johon voi syöttää oman perintöosuutensa ja saajan veroluokan. Vero lasketaan progressiivisesti: mitä suurempi perintöosuus, sitä korkeampi veroprosentti.

Veroluokka I (puoliso, lapset, vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset):

Veroluokka II (muut kuin lähisukulaiset): prosentit ovat 1,9–2,4-kertaiset veroluokkaan I verrattuna.

Pidennetty maksuaika ja sen korko

Jos perintöosuus sisältää omaisuutta, jota on vaikea muuttaa rahaksi — kuten kesämökki, metsä tai asunto — perillinen voi hakea Verohallinnolta perintöveron maksuaikaa. Vuodesta 2026 alkaen pidennetystä maksuajasta perittävä korko on 2 prosenttia vuodessa (aiemmin 3,5 %). Maksuaikaa myönnetään yleensä enintään kolmelle vuodelle.

Milloin perintöveroilmoitus on annettava?

Perintövero ei vaadi erillistä ilmoitusta: Verohallinto laskee veron perukirjan pohjalta automaattisesti. Perukirja on toimitettava Verohallinnolle yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta, ja perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Verohallinto lähettää perintöveropäätöksen postitse tai OmaVero-palvelun kautta. Päätöksestä voi valittaa, jos omaisuuden arvostuksessa on virhe tai perusteessa on puutteita.

Yleisimmät virheet perintöveroasioissa

Omaisuuden yliarvostaminen perukirjassa on suuri riski. Jos asunto tai metsäpalsta merkitään liian korkeaan arvoon, perintövero kasvaa — ja myöhemmin omaisuutta myytäessä luovutusvoiton laskentaperuste voi olla virheellinen.

Vähennysten unohtaminen — kuten puolisovähennys, alaikäisyysvähennys tai perintövelan vähentäminen — nostaa veroa tarpeettomasti. Pesän velat, hautauskustannukset ja perunkirjoituskulut vähennetään aina ennen perintöveron laskentaa.

Ulkomaisen omaisuuden ilmoittamatta jättäminen johtaa veronkorotukseen. Jos vainajalla oli omaisuutta ulkomailla, se on ilmoitettava Verohallinnolle, vaikka siitä olisi jo maksettu veroa ulkomailla.

Perintöveroasiat ovat kiinteä osa perunkirjoitusta. Jos kaipaat selkeän askel-askeleelta-oppaan perunkirjoituksen läpiviemiseen, asiakirjapohjineen ja viranomaisyhteystietoineen, löydät sen täältä: Opas Hautajaisiin ja Hautauslainsäädäntöön Suomessa.

Katso lisää oppaita: Finland →