Perintövero 2026: Asteikot, vähennykset ja mitä jokaisen perillisen täytyy tietää

Moni suomalainen saa ensikosketuksensa perintöveroon tilanteessa, jota kukaan ei toivoisi: juuri kun suru painaa kovimmin, postiluukusta tippuu Verohallinnon kirje ja sen mukana laskutusvaatimus. Perintöveron mekanismi ei ole monimutkainen, mutta sen ymmärtäminen väärässä järjestyksessä — tai liian myöhään — voi tulla kalliiksi.

Tässä artikkelissa käydään läpi vuoden 2026 alusta voimaan tulleet perintöveromuutokset, molemmat veroluokat ja niihin liittyvät vähennykset, sekä käytännön ohjeet siihen, miten vero maksetaan ja milloin se voidaan maksaa osissa.

Perintöveron verovapaa raja nousi — mitä se tarkoittaa käytännössä

Vuoden 2026 alusta perintöveron verovapaa alaraja nousi 20 000 eurosta 30 000 euroon. Muutos on merkittävä: jos perintöosuutesi arvo on alle 30 000 euroa, et maksa perintöveroa lainkaan.

Jos osuus on tasan 30 000 euroa tai enemmän, vero lasketaan koko summasta — ei pelkästään 30 000 euron ylittävästä osasta. Siksi on tärkeää tietää oman perintöosuuden arvo ennen kuin alkaa laskea tulevia verorasituksia.

Sama uudistus nosti myös koti-irtaimiston verovapaata rajaa 7 500 euroon (aiempi raja oli 4 000 euroa). Tätä pienempää tavanomaista koti-irtaimistoa — huonekalut, kodinkoneet, tavalliset vaatteet — ei tarvitse eritellä perukirjaan, ellei kyse ole arvokkaista taide- tai keräilyesineistä.

I ja II veroluokan asteikot vuodelle 2026

Suomi jakaa perijät kahteen veroluokkaan sen mukaan, kuinka läheinen sukulainen perinnönjättäjä oli.

I veroluokkaan kuuluvat aviopuoliso, lapset, lapsenlapset, vanhemmat ja isovanhemmat, sekä tietyt avoliitossa eläneet henkilöt, joilla on ollut yhteinen lapsi tai aiempi avioliitto vainajan kanssa. Tämä on edullisempi veroluokka.

II veroluokkaan kuuluvat muut sukulaiset — sisarukset, sisarusten lapset, serkut — sekä kaikki sukulaisuussuhteen ulkopuoliset henkilöt, kuten avopuoliso ilman yhteistä lasta tai ystävät. Verorasitus on selvästi suurempi.

Huomaa, että veroluokka määräytyy aina perinnönjättäjän ja perillisen välisen suhteen perusteella — ei sen mukaan, mitä testamentissa ehkä sanotaan. Jos testamentilla jättää omaisuutta sukulaisuussuhteen ulkopuoliselle henkilölle, tämä maksaa veroa II veroluokan mukaan.

Puolisovähennys ja alaikäisyysvähennys — kaksi tärkeää vähennettyä

Perintöverojärjestelmä tuntee erityisiä vähennyksiä, jotka vähennetään perintöosuuden arvosta ennen veron laskemista. Niitä ei pidä sekoittaa verovapaan alarajan 30 000 euroon — ne ovat erillisiä ja kumulatiivisia.

Puolisovähennys: 90 000 euroa

Eloonjäänyt aviopuoliso saa vähentää perintöosuudestaan 90 000 euroa. Kun tämä lasketaan yhteen verovapaan 30 000 euron rajan kanssa, puoliso voi periä lähes 120 000 euron arvoisen omaisuuden ilman euron perintöveroa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pienten ja kohtuullisten asunto-omaisuuksien kohdalla puoliso pääsee kokonaan ilman verorasitusta.

Alaikäisyysvähennys: 60 000 euroa

Alle 18-vuotias lapsi saa vähentää perintöosuudestaan 60 000 euroa, jos hän on perimysjärjestyksessä lähin suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen. Myös tämä vähennys lasketaan yhteen 30 000 euron verovapaan rajan kanssa, joten alaikäinen voi periä enintään 90 000 euron arvosta omaisuutta verovapaasti.

Molemmat vähennykset ilmoitetaan perukirjassa, jonka perusteella Verohallinto laskee ne automaattisesti.

Perunkirjoitusvaiheessa on helppo tehdä kalliita virheitä — joko laskea vähennykset väärin tai unohtaa ilmoittaa hallintaoikeuksia, jotka pienentäisivät verorasitusta merkittävästi. Oppaamme Opas Perunkirjoitukseen ja Perintöön Suomessa käy läpi kaikki vähennykset ja hallintaoikeuslaskelmat askel askeleelta.

Tutustu oppaaseen ja lataa maksuton tarkistuslista

Hallintaoikeusvähennys: kun leski saa asua kodissa

Yksi useimmin hyödyntämättä jäävä vähennys on hallintaoikeusvähennys. Jos vainajan puoliso (tai joku muu) saa elinikäisen hallintaoikeuden esimerkiksi asuntoon, mutta omistusoikeus menee lapsille, omistajiksi tulevat perilliset saavat merkittävän vähennyksen perintöveroaan.

Hallintaoikeuden arvo lasketaan kaavalla: ikäkerroin × omaisuuden käypä arvo × tuottokerroin. Tuottokerroin on 5 % tavallisille asuinkiinteistöille ja 3 % vapaa-ajan asunnoille. Ikäkerroin riippuu hallintaoikeuden saajan iästä: 67-vuotiaalle se on 8, 75-vuotiaalle 6, ja 85-vuotiaalle 4.

Esimerkki: Jos leski on 70-vuotias ja asunnon käypä arvo on 200 000 euroa, hallintaoikeuden arvo on 7 × 200 000 × 5 % = 70 000 euroa. Tämä 70 000 euron summa vähennetään perillisten perintöosuudesta ennen veron laskemista. Vaikutus voi olla huomattava.

Hallintaoikeus on ilmoitettava perukirjassa nimenomaisesti, jotta Verohallinto voi ottaa sen huomioon. Jos se jää merkitsemättä, laskentaa ei tehdä automaattisesti — ja vähennys menetetään.

Miten perintövero maksetaan ja milloin

Verohallinto lähettää kullekin perilliselle erillisen perintöveropäätöksen sen jälkeen, kun perukirja on toimitettu ja käsitelty. Vero maksetaan yleensä kahdessa yhtä suuressa erässä OmaVerossa, ja eräpäivät määräytyvät veropäätöksen tekemispäivän mukaan.

Perintöveroa ei voi siirtää maksettavaksi muita veroja helpommin. Maksamattomat verot kerryttävät viivästyskorkoa (Suomen Pankin viitekorko + 2 prosenttiyksikköä). Vuodesta 2024 alkaen erääntyneillä perintöveroilla on 10 vuoden maksuaikapuskuri ennen kuin ne siirtyvät ulosottoon — mutta tänä aikana kertyy korkoa, joka voi lähes tuplata alkuperäisen summan. Pitkä odottaminen ei siis kannata.

Jos kuolinpesässä on kiinteistöjä tai muuta omaisuutta, jota on vaikea realisoida nopeasti, kannattaa selvittää Verohallinnon mahdollisuudet maksujärjestelyihin ennen eräpäivää — ei sen jälkeen.

Täydennysperukirja: mitä jos löytyy uutta omaisuutta

Jos perunkirjoituksen jälkeen löytyy uutta varallisuutta — vanhoja säästötilejä, unohtuneita osakkeita tai muuta — täydennysperukirja on laadittava kuukauden kuluessa uuden tiedon saamisesta ja toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa sen laatimisesta. Samat myöhästymismaksut ja veronkorotukset pätevät kuin alkuperäisessäkin perukirjassa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikkien pankkien saldot, vakuutukset ja sijoitukset on kartoitettava huolellisesti heti perunkirjoitusprosessin alussa — ei vasta sitten, kun veropäätös on jo tehty.

Sukupolvenvaihdoshuojennus yrityksille

Vuoden 2026 alusta perintöverotukseen tuli helpotus myös yritysten sukupolvenvaihdoksiin. Huojennus voidaan myöntää nyt myös alaikäiselle perijälle, jos hänen edunvalvojansa jatkaa yrityksen toimintaa esimerkiksi hallituksen jäsenenä. Tämä muutos avaa uusia suunnittelumahdollisuuksia perheyritysten siirtämiseen, mutta vaatii asiantuntevaa verosuunnittelua.

Jos kuolinpesässä on yritysomaisuutta, on tärkeää tarkistaa huojennuksen edellytykset ennen perukirjan lähettämistä — jälkikäteen korjauksia on vaikea tehdä.

Perintöverotus on kokonaisuus, jossa pienet yksityiskohdat — hallintaoikeuden ilmoittaminen, vähennyksen oikea soveltaminen, täydennysperukirjan tekeminen ajoissa — ratkaisevat sen, paljonko lopulta maksat. Oppaamme kokoaa nämä askeleet yhteen selkeäksi kokonaisuudeksi.

Tutustu oppaaseen Perunkirjoitukseen ja Perintöön Suomessa

Katso lisää oppaita: Finland →