Testamentin moittiminen ja lakiosa: milloin perilliset voivat vaatia osuutensa?
Testamentti voi yllättää perillisen: lähes kaikki meneekin jollekin muulle. Voiko asialle tehdä jotain? Vastauksessa on kaksi eri tasoa — on testamentin moittiminen (jolla riitautetaan koko testamentti) ja on lakiosan vaatiminen (jolla taataan minimiosa testamentista huolimatta).
Nämä ovat täysin eri oikeuskeinoja, ja ne etenevät eri tavalla.
Lakiosa: perillistä ei voi kokonaan sivuuttaa
Suomen perintölaki suojaa rintaperillisiä (lapset, lapsenlapset) täydelliseltä sivuuttamiselta testamentissa. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet siitä perintöosuudesta, johon hänellä lakimääräisesti olisi oikeus ilman testamenttia.
Esimerkki: Jos vainajalla on kaksi lasta ja testamentti antaa kaiken yhdelle ihmiselle, kummallakin lapsella on silti oikeus 1/4 pesän nettovarallisuudesta (eli puolet heidän lakimääräisestä 1/2 osuudestaan).
Lakiosa ei tarkoita, että testamentti olisi mitätön — se tarkoittaa, että testamentin saajan on suoritettava lakiosaperin perillisillem rahamäärä, joka vastaa heidän lakiosaansa.
Miten lakiosaa vaaditaan?
Lakiosaa ei saa automaattisesti. Perillisen on aktiivisesti vaadittava lakiosaansa testamentin saajalta. Vaatimus on tehtävä 10 vuoden kuluessa perinnönjättäjän kuolemasta, mutta käytännössä se on tehtävä ennen perinnönjakoa.
Vaatimus on esitettävä testamentin saajalle kirjallisesti. Jos testamentin saaja kieltäytyy maksamasta lakiosaa, asia viedään käräjäoikeuteen.
Lakiosaa vaativan ei tarvitse osallistua muuhun perinnönjakoon. Hän saa rahana osuutensa riippumatta siitä, miten muu omaisuus jaetaan.
Testamentin moittiminen: milloin testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi?
Testamentin moittiminen on eri asia kuin lakiosan vaatiminen. Moittimisella väitetään, että testamentti itse on pätemätön. Jos moite menestyy, koko testamentti tai sen osa voidaan julistaa mitättömäksi.
Testamentti voidaan moittia, jos:
- Testamentin tekijä ei ollut testamenttauskelpoinen (esimerkiksi muistisairauden vuoksi ei kyennyt ymmärtämään testamentin merkitystä)
- Testamenttia rasittaa pakottaminen tai muu epäasiallinen vaikutus
- Testamentti ei täytä muotovaatimuksia (esimerkiksi todistajia ei ole ollut tai he ovat esteellisiä)
- Testamentti on väärennetty
Ilmainen lataus
Hanki Finland — Funeral Planning Checklist
Koko tämä artikkeli tulostettavana tarkistuslistana — sekä toimintasuunnitelmat ja viiteoppaat heti käyttöön.
Moiteaika: 6 kuukautta
Testamenttia on moitittava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu tiedoksi. Tiedoksianto tapahtuu joko henkilökohtaisesti tai postin kautta, ja perillisen on allekirjoitettava vastaanottoilmoitus.
Jos moitoaikaa ei noudateta, testamentti saa lainvoiman — vaikka se olisi muodollisesti virheellinen. Myöhemmin moittiminen ei enää onnistu.
Moite nostetaan käräjäoikeuteen kanteella. Kanne on kohdistettava testamentin saajaa vastaan. Käräjäoikeus arvioi todisteet ja tekee päätöksen testamentin pätevyydestä.
Mitä moitteen tueksi tarvitaan?
Moitteen menestyminen edellyttää, että muotovirhe tai pätemättömyysperuste voidaan todistaa. Käytännössä tämä tarkoittaa:
- Lääkärinlausunnot testamentin tekijän henkisestä tilasta
- Todistajien lausunnot tilanteesta, jossa testamentti laadittiin
- Asiakirjatodisteet mahdollisesta pakottamisesta tai vilpillisestä toiminnasta
- Asiantuntijatodisteet allekirjoituksen aitoudesta, jos väärentämistä epäillään
Muoto virheitä ovat helpompia todistaa — jos testamentista puuttuu todistaja tai todistaja on esteellinen (esimerkiksi testamentin saaja itse), se on selvä muotovirhe, joka voidaan todeta asiakirjasta.
Testamentin tiedoksianto: onko perillisen vastaanotettava se?
Rintaperilliset voivat kieltäytyä vastaanottamasta testamenttia, mutta kieltäytymisellä on rajalliset oikeusvaikutukset. Jos perillinen kieltäytyy vastaanottamasta, tiedoksianto voidaan toimittaa haastemiehelsin kautta, ja 6 kuukauden määräaika alkaa silti kulua.
Kieltäytyminen ei siis pysäytä moiteaikaa.
Milloin kannattaa pyytää asiantuntija-apua?
Testamentin moittiminen on juridinen prosessi, joka käytännössä aina edellyttää asianajajan apua. Moitekanne on muodollisesti tiukka prosessi, ja virheellinen kanne voidaan hylätä muotovirheen vuoksi.
Pelkkä lakiosan vaatiminen on yksinkertaisempaa: se on kirjallinen vaatimus testamentin saajalle, eikä vaadi oikeusapua alkuvaiheessa.
Jos olet tilanteessa, jossa testamentti ohittaa sinut tai lakiosasi ei täyty, ensimmäinen askel on selvittää menetkö lakiosa- vai testamentin moitteen tielle. Opas Hautajaisiin ja Hautauslainsäädäntöön Suomessa käy läpi perinnönjakoon liittyvät riitatilanteet ja oikeudelliset keinot selkein askelin.
Hanki ilmaiseksi: Finland — Funeral Planning Checklist
Lataa Finland — Funeral Planning Checklist — tulostettava opas, jossa on tarkistuslistoja, malleja ja toimintasuunnitelmia heti käyttöön.