Testamentin Moittiminen: Milloin ja Miten Testamenttia Voidaan Riitauttaa

Testamentti löytyy vainajan papereiden joukosta, ja jokin siinä tuntuu väärältä. Ehkä asiakirja on tehty viikko ennen kuolemaa, kun vainaja oli jo sairaana. Ehkä siitä puuttuu toisen todistajan allekirjoitus. Ehkä sinulle, rintaperilliselle, on jätetty vain murto-osa siitä, mihin lakisi oikeuttaa.

Näissä tilanteissa on olemassa oikeudellinen keino: testamentin moittiminen. Mutta siinä on tiukka määräaika, ja moite on tehtävä oikeassa järjestyksessä.

Mitä testamentin moittiminen tarkoittaa

Testamentin moittiminen on oikeudenkäyntimenettely, jossa rintaperillinen tai muu asianosainen vaatii testamentin julistamista pätemättömäksi kokonaan tai osittain. Kyseessä ei ole kirje tai reklamaatio – se on kanne käräjäoikeudessa.

Moitteen tuloksena testamentti voidaan julistaa täysin mitättömäksi, jolloin perintö jaetaan lakisääteisen perimysjärjestyksen mukaan. Vaihtoehtoisesti testamentti voidaan julistaa osittain pätemättömäksi, jolloin vain tietty osa moitteesta hyväksytään.

Moittiminen eroaa lakiosan vaatimisesta. Lakiosan vaatiminen tarkoittaa, että rintaperillinen – lapsi, lapsenlapsi – vaatii hänelle lain mukaan kuuluvan minimiosan, vaikka testamentti olisi sinänsä pätevä. Moittiminen sen sijaan kyseenalaistaa testamentin pätevyyden kokonaisuudessaan.

Kuuden kuukauden määräaika – ja mistä se alkaa

Testamentin moittimiskanne on pantava vireille käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu sinulle tiedoksi. Tiedoksianto tapahtuu virallisesti siten, että testamentin saaja – se henkilö, joka testamentista hyötyy – luovuttaa sinulle oikeaksi todistetun jäljennöksen testamentista.

Tärkeää: tiedoksiantohetki ei ole se päivä, kun kuulit testamentista. Se on se päivä, kun sait virallisen jäljennöksen. Jos testamentinsaaja viivyttää tiedoksiantoa tahallaan, se ei pidennä moiteaikaa – moite on silti nostettava kuuden kuukauden sisällä siitä hetkestä, kun tiedoksianto lopulta tapahtuu.

Kuuden kuukauden määräaika on ehdoton. Myöhässä nostettu kanne hylätään, eikä perusteella ole merkitystä.

Perusteet, joilla testamentti voidaan moittia

Suomen perintökaari tuntee useita perusteita testamentin moittimiselle.

Muotovirhe

Testamentin muotovaatimukset ovat tiukat. Testamentti on tehtävä kirjallisesti, ja sen on allekirjoitettava kaksi todistajaa samanaikaisesti. Todistajat eivät saa olla testamentin hyödynsaajia, heidän puolisoitaan tai lähisukulaisiaan. Jos jompikumpi todistaja puuttuu tai todistukset on annettu eri aikoina, testamentti on muodon puolesta pätemätön.

Testamentintekijän oikeustoimikelpoisuus

Testamentin tekijällä on oltava ollut kyky ymmärtää oikeustoimen merkitys testamentin tekohetkellä. Jos vainaja kärsi vakavasta dementiasta, sekavuudesta tai muusta sairaudesta, joka vaikutti hänen päätöksentekykykyynsä, tämä voi olla peruste moittimiselle. Tämä on usein vaikein peruste todistaa, ja se vaatii lääketieteellistä näyttöä.

Pakottaminen, petollinen vaikuttaminen tai muu epäasianmukainen painostus

Jos testamentti on tehty toisen henkilön painostuksesta, uhkauksesta tai harhaanjohtamisen seurauksena, se voidaan julistaa pätemättömäksi. Tämäkin vaatii vahvaa todistusaineistoa.

Testamentin väärentäminen

Jos testamentti on väärennetty kokonaan tai osittain, kyseessä on rikosoikeudellinen teko, ja moittimisen lisäksi asia voidaan viedä poliisin tutkittavaksi.

Lakiosan vaatiminen – kun moittiminen ei riitä tai ole tarpeen

Rintaperillisellä – lapsella ja lapsen jälkeläisellä – on aina oikeus lakiosaan riippumatta testamentin sisällöstä. Lakiosa on puolet siitä, mitä rintaperillinen saisi lakisääteisen perimysjärjestyksen mukaan.

Lakiosaa ei tarvitse moittia erikseen. Rintaperillinen tekee lakiosailmoituksen testamentinsaajalle: "Vaadin lakiosani." Ilmoitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu tiedoksi.

Jos testamentti loukkaa lakiosaa mutta on muuten pätevä, testamentinsaaja joutuu maksamaan lakiosakorvausta. Testamenttia ei välttämättä kumota kokonaan.

Haluatko selvittää, miten testamentti vaikuttaa kuolinpesän osakasasemaan ja perukirjaan? Opas Perunkirjoitukseen ja Perintöön Suomessa käy läpi testamentin käsittelyn perunkirjoitustilaisuudessa ja Verohallinnon vaatimukset.

Mitä tapahtuu perunkirjoituksessa

Testamentti on esitettävä perunkirjoitustilaisuudessa ja liitettävä Verohallinnolle toimitettavan perukirjan liitteeksi. Tämä tapahtuu riippumatta siitä, onko testamentti riitautettu vai ei.

Jos testamentin pätevyys on kiistanalainen, perukirjaan voidaan kirjata varaus. Moite ei pysäytä perunkirjoitusta tai perukirjan toimittamista Verohallinnolle – prosessit etenevät rinnakkain.

Riita ratkaistaan käräjäoikeudessa, ja perintövero voidaan jättää määräämättä tai määrätä ehdollisena, kunnes tuomioistuin ratkaisee asian.

Kannattaako moittia?

Moittiminen on oikeudenkäyntimenettely, joka voi kestää vuosia ja maksaa kymmeniä tuhansia euroja asianajajineen ja oikeudenkäyntikuluineen. Se ei sovi kaikkiin tilanteisiin.

Ennen kuin nostat kanteen, selvitä lakimieheltä:

• Onko sinulla todistettava peruste moittimiselle?
• Mitkä ovat todennäköiset kustannukset suhteessa perintöosuuden arvoon?
• Onko sovintoratkaisumahdollisuuksia?

Testamenttiriidoissa asianajaja on välttämätön – kyseessä ei ole tilanne, jonka voi selvittää yksin. Perunkirjoitus itsessään sen sijaan on hyvin monessa tapauksessa hoidettavissa itsenäisesti. Opas Perunkirjoitukseen ja Perintöön Suomessa auttaa tunnistamaan, milloin ammattilaisapua todella tarvitaan – ja milloin ei.

Katso lisää oppaita: Finland →