Testamentin tiedoksianto – näin se toimitetaan perillisille oikein
Testamentti löytyy vainajan papereiden joukosta, ja sen sisältö yllättää. Perimysjärjestys muuttuu, joku saa enemmän, joku vähemmän. Mutta testamentin löytäminen on vasta alku – sen täytyy vielä tulla laillisesti voimaan. Tiedoksianto on se vaihe, joka jää monelta hoitamatta oikein, ja sen laiminlyönti voi myöhemmin mitätöidä koko testamentin.
Mitä testamentin tiedoksianto tarkoittaa
Testamentti ei tule automaattisesti voimaan vainajan kuoltua. Perintökaaren mukaan testamentin saajan on annettava se tiedoksi kaikille perillisille, joiden oikeutta testamentti rajoittaa. Tiedoksianto käynnistää kuuden kuukauden moiteajan, jonka aikana perillinen voi nostaa kanteen testamentin pätemättömyydestä käräjäoikeudessa.
Jos tiedoksiantoa ei tehdä, moiteaika ei ala kulua lainkaan. Tämä tarkoittaa, että perillinen voi periaatteessa riitauttaa testamentin vielä vuosienkin päästä. Testamentin saajan intressissä on siis toimittaa tiedoksianto mahdollisimman pian.
Tiedoksianto ei tarkoita, että testamentin sisällöstä täytyisi neuvotella tai sopia. Se on yksinkertaisesti lakisääteinen ilmoitus: tällainen testamentti on olemassa, tässä kopio siitä.
Keille tiedoksianto on annettava
Tiedoksianto on annettava niille rintaperillisille ja muille perillisille, joiden perintöosuutta testamentti vähentää tai poistaa kokonaan. Jos testamentti antaa kaiken jollekin toiselle, tiedoksianto on annettava kaikille lakimääräisille perillisille.
Rintaperillisiä ovat vainajan lapset, ja jos lapsi on kuollut ennen vainajaa, hänen lapsensa sijaisperimysoikeuden nojalla. Leski ei ole rintaperillinen, mutta hänellä voi olla muita suojattuja oikeuksia.
Jos testamentti ei rajoita kenenkään lakimääräistä osuutta – esimerkiksi silloin kun siinä vain täsmennetään omaisuuden jakotapaa kaikkien perillisten kesken – tiedoksiantovelvollisuus on suppeampi.
Tiedoksiannon muotovaatimukset
Tiedoksianto on tehtävä todistettavasti. Käytännössä yleisin tapa on lähettää testamentista oikeaksi todistettu kopio kirjattuna kirjeenä tai haastemiehen välityksellä. Kirjattu kirje on riittävä, kunhan siitä jää jälki – kuitti lähetyksestä ja vastaanottajan allekirjoitus noutokuittauksesta.
Tiedoksiantoon liitetään yleensä lyhyt saate, jossa mainitaan mitä asiakirja koskee ja pyyntö huomata kuuden kuukauden moiteaika.
Jos tiedoksianto tehdään suullisesti tai epävirallisesti, todistustaakka on testamentin saajalla: hänen täytyy pystyä näyttämään, että toinen osapuoli on saanut tiedon. Siksi kirjallinen, todistettava tapa on aina turvallisempi.
Haluatko tietää, miten testamentti liitetään perukirjaan ja mitä muita asiakirjoja Verohallinto vaatii? Koko prosessi selitettynä: Opas Perunkirjoitukseen ja Perintöön Suomessa.
Ilmainen lataus
Hanki Finland — Estate Settlement Checklist
Koko tämä artikkeli tulostettavana tarkistuslistana — sekä toimintasuunnitelmat ja viiteoppaat heti käyttöön.
Kuuden kuukauden moiteaika
Kun tiedoksianto on asianmukaisesti toimitettu, perillisellä on kuusi kuukautta aikaa moittia testamenttia käräjäoikeudessa. Moite tarkoittaa kannetta testamentin pätemättömyydestä – esimerkiksi sillä perusteella, että testamentti on laadittu virheellisesti, vainaja ei ollut testauskelpoinen, tai testamentti on saatu aikaan pakottamalla.
Jos moiteaikana ei nosteta kannetta, testamentti astuu lainvoimaisesti voimaan. Perillinen, joka ei reagoi kuuden kuukauden kuluessa, menettää lähtökohtaisesti oikeuden riitauttaa testamentin.
Moiteaikaa ei pysäytä se, että asianosainen on ulkomailla tai sairaana. Tiedoksiannon vastaanottaminen käynnistää ajan, ja vastuu seurannasta on perillisellä itsellään. Siksi kannattaa ottaa aina yhteyttä lakimieheen, jos testamentin sisältö tuntuu epäoikeudenmukaiselta tai muotovaatimukset arveluttavat.
Rintaperillisen lakiosa – suoja testamenttia vastaan
Vaikka testamentti olisi pätevä ja lainvoimainen, se ei voi kokonaan syrjäyttää rintaperillisen lakiosaa. Lakiosa on puolet siitä, mitä rintaperilliselle lakimääräisen perimyksen mukaan kuuluisi.
Jos testamentti loukkaa lakiosaa, rintaperillisen on vaadittava sitä erikseen testamentin saajalta kirjallisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai tiedon testamentista ja perinnönjättäjän kuolemasta. Lakiosavaatimusta ei tehdä käräjäoikeudessa vaan suoraan testamentinsaajalle.
Tämä on erillinen mekanismi testamentin moittimisesta. Moite koskee testamentin pätevyyttä kokonaisuudessaan. Lakiosavaatimus myönnetään testamentin pätevyys mutta vaaditaan minimiosuus lakimääräisen perimyksen perusteella.
Testamentin muotovaatimukset – milloin testamentti on pätevä
Tiedoksiantoa on turha miettiä, jos testamentti itsessään on pätemätön. Perintökaari asettaa tiukat muotovaatimukset.
Testamentin täytyy olla:
- Kirjallinen
- Vainajan omakätisesti allekirjoittama
- Kahden todistajan samanaikaisesti allekirjoittama
Todistajat eivät saa olla testamentin edunsaajia eivätkä edunsaajien lähisukulaisia. He eivät myöskään tarvitse tietää testamentin sisältöä – pelkkä allekirjoittaminen riittää. Mutta heidän on täytynyt olla läsnä samaan aikaan, kun vainaja on allekirjoittanut asiakirjan.
Yleisimmät syyt testamentin pätemättömyyteen ovat puuttuva toinen todistaja, todistajan esteellisyys (esim. edunsaajan lapsi) tai epäselvyys siitä, onko testamentti todella vainajan oma tahto.
Hätätilatestamentti on poikkeus: suullinen testamentti on mahdollinen, jos vainaja on ollut hengenvaaran äärellä eikä kirjallinen testamentti ole ollut mahdollinen. Mutta tämäkin on toimitettava kirjalliseen muotoon mahdollisimman pian tilanteen salliessa, ja sen todistamiseen tarvitaan kaksi todistajaa.
Testamentti perukirjan liitteenä
Testamentti on aina esitettävä perunkirjoitustilaisuudessa ja liitettävä Verohallinnolle toimitettavaan perukirjaan. Kopio testamentista riittää – alkuperäistä ei tarvitse lähettää. Jos testamentti on tehty notaarin todistamana ulkomailla, se on tarvittaessa käännettävä suomeksi auktorisoidun kääntäjän toimesta.
Verohallinto käyttää testamenttia selvittääkseen oikean perimysjärjestyksen ja perintöveron jakautumisen. Hallintaoikeustestamentti – jossa joku saa esimerkiksi elinikäisen oikeuden asua asunnossa – vaikuttaa perintöverotukseen hallintaoikeusvähennyksen kautta.
Perunkirjoituksen kokonaisprosessi asiakirjoineen, aikatauluineen ja viranomaisvaatimuksineen – kaikki yhdessä paikassa: Opas Perunkirjoitukseen ja Perintöön Suomessa.
Hanki ilmaiseksi: Finland — Estate Settlement Checklist
Lataa Finland — Estate Settlement Checklist — tulostettava opas, jossa on tarkistuslistoja, malleja ja toimintasuunnitelmia heti käyttöön.