Rintaperillisen lakiosa – laskeminen, vaatiminen ja rajoitukset
Rintaperillisen lakiosa – laskeminen, vaatiminen ja rajoitukset
Testamentilla vainaja voi ohjata omaisuuttaan haluamallaan tavalla – mutta ei aivan rajattomasti. Suomen laki suojaa rintaperillisiä (lapsia, lapsenlapsia) takaamalla heille lakiosan, jota testamentilla ei voida loukata. Jos testamentti leikkaa lakiosan alle lain takaamaan minimiin, rintaperillisellä on oikeus vaatia loput.
Mikä on rintaperillinen
Rintaperillinen on vainajan suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen: lapsi, lapsenlapsi, lapsenlapsenlapsi jne. Rintaperillisiä ovat sekä aviolapset, tunnustetut lapset että adoptoidut lapset.
Rintaperillisen oikeus lakiosaan on voimassa riippumatta siitä, onko hän ollut tekemisissä vainajan kanssa tai onko heidän välillään ollut riidat.
Vanhemmat, sisarukset ja aviopuoliso eivät ole rintaperillisiä, eikä heillä ole lakiosaoikeutta.
Lakiosa on puolet lakimääräisestä osuudesta
Lakiosa on puolet siitä perintöosuudesta, jonka rintaperillinen saisi ilman testamenttia.
Käytännön esimerkki: Vainajalla on kaksi lasta ja 200 000 euron pesä. Ilman testamenttia kumpikin lapsi saisi 100 000 euroa. Lakiosa on puolet tästä, eli 50 000 euroa kummallekin lapselle. Vainaja voi testamentilla antaa osan muille, mutta ei alle tämän lakiosan.
Jos vainajalla on yksi lapsi ja 200 000 euron pesä, lakiosa on 100 000 € (puolet 200 000 eurosta). Vainaja voi testamentilla siis jakaa enintään 100 000 euroa muille.
Mitä omaisuutta lakiosalaskelmassa otetaan huomioon
Lakiosa lasketaan laskennallisesta perintöosasta, joka voi olla suurempi kuin pelkkä pesän nettoarvo kuolinhetkellä. Laskelmassa huomioidaan:
- Pesän varat kuolinhetkellä (käypään arvoon)
- Miinus pesän velat
- Plus mahdolliset ennakkoperinnöt, jotka vainaja on antanut eläessään
Ennakkoperinnön palauttaminen laskelmaan tarkoittaa, että jos vainaja antoi lapselle 80 000 euron lahjan eläessään ilman mainintaa siitä, ettei se ole ennakkoperintöä, se lisätään pesän arvoon laskennallisesti. Tämä nostaa lakiosaa.
Henkivakuutuskorvaukset eivät kuulu lakiosalaskelmaan, jos edunsaajamääräys on tehty.
Ilmainen lataus
Hanki Finland — Estate Settlement Checklist
Koko tämä artikkeli tulostettavana tarkistuslistana — sekä toimintasuunnitelmat ja viiteoppaat heti käyttöön.
Miten lakiosaväite tehdään
Lakiosavaatimus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti annettiin tiedoksi rintaperilliselle. Tämä on ehdoton määräaika – myöhästynyttä vaatimusta ei voida hyväksyä.
Lakiosavaatimus tehdään kirjallisesti testamentinsaajalle. Siinä ilmoitetaan, että rintaperillinen vaatii lakiosaansa. Vaatimuksessa ei tarvitse vielä ilmoittaa tarkkaa euromäärää – se selviää myöhemmin, kun pesän arvot on selvitetty.
Lakiosavaatimuksen esittäminen ei välttämättä tarkoita riitaa. Monissa tapauksissa testamentinsaaja suorittaa puuttuvan lakiosan rahana sovinnollisesti.
Jos testamentinsaaja kieltäytyy maksamasta lakiosaa, rintaperillinen voi nostaa kanteen käräjäoikeudessa. Kanne on nostettava samassa kuuden kuukauden määräajassa.
Lahja vs. ennakkoperintö lakiosassa
Suuri epäselvyyden aihe on, milloin vainajan antama lahja huomioidaan lakiosalaskennassa.
- Ennakkoperintö: Vainaja antoi lahjan lapselle ja tarkoitti sen olevan ennakkoperintö. Vähennetään perillisen lakiosasta ja lisätään laskennalliseen pesään.
- Tavallinen lahja: Vainaja on erikseen todennut, ettei lahja ole ennakkoperintöä. Tätä ei vähennetä lakiosasta eikä lisätä laskennalliseen pesään.
Jos vainaja on antanut lapselle suuren lahjan eläessään ilman selvää merkintää siitä, onko kyseessä ennakkoperintö, tulkinnasta voidaan riidellä. Epäselvissä tilanteissa asianajajan neuvoa kannattaa kysyä.
Voidaanko lakiosaoikeudesta luopua
Rintaperillinen voi vapaaehtoisesti luopua lakiosaoikeudestaan etukäteen – mutta vain erityisellä kirjallisella sopimuksella perinnönjättäjän kanssa. Luopuminen on pätevä vain, jos se on tehty ennen perinnönjättäjän kuolemaa.
Kuoleman jälkeen lakiosaoikeudesta voi myös luopua osallistumalla sopimukseen, jossa testamentinsaajalle jätetään enemmän kuin laki vaatii – mutta tähän tarvitaan rintaperillisen vapaaehtoinen suostumus.
Lakiosa ja perintövero
Lakiosan vaatiminen ei poista perintöveroa. Jos rintaperillinen vaatii lakiosansa, hän maksaa siitä perintöveron normaalisti I veroluokan mukaan. Verotus ei muutu sen mukaan, onko perintö saatu testamentin vai lakiosan kautta.
Lakiosaan, testamenttiin ja perinnönjakoon liittyvät yksityiskohdat on käyty läpi kattavasti perunkirjoitusoppaassamme. Lataa myös maksuton tarkistuslista, jossa on kaikki perunkirjoituksen askeleet: Tutustu oppaaseen.
Hanki ilmaiseksi: Finland — Estate Settlement Checklist
Lataa Finland — Estate Settlement Checklist — tulostettava opas, jossa on tarkistuslistoja, malleja ja toimintasuunnitelmia heti käyttöön.