Edunvalvojan sijainen – milloin DVV määrää sijaisen alaikäiselle osakkaalle

Puoliso kuolee, ja kotona on kymmenvuotias lapsi. Leski järkyttyneenä yrittää ottaa selvää perunkirjoituksesta ja huomaa, että hän ei voi lain mukaan edustaa omaa lastaan tässä prosessissa. Eturistiriita – leski on samanaikaisesti sekä osakas itse että lapsen huoltaja. Tätä varten on olemassa edunvalvojan sijainen, ja sen hakeminen vie aikansa.

Mikä on edunvalvojan sijainen ja miksi sellainen tarvitaan

Edunvalvojan sijainen on DVV:n eli Digi- ja väestötietoviraston määräämä henkilö, joka edustaa alaikäistä lasta sellaisissa oikeustoimissa, joissa lapsen oma huoltaja on esteellinen toimimaan lapsen puolesta.

Esteellisyys syntyy silloin, kun huoltajan ja lapsen edut ovat tai voivat olla ristiriidassa. Kuolinpesässä tämä on tyypillisin tilanne: jos eloonjäänyt leski ja alaikäinen lapsi ovat molemmat saman kuolinpesän osakkaita, leski on esteellinen edustamaan lastaan osituksessa ja perinnönjaossa.

Kyse ei ole epäluottamuksesta leskeä kohtaan. Kyse on rakenteellisesta ristiriitatilanteesta: leski neuvottelee osittain omasta osuudestaan, eikä kukaan voi yhtä aikaa ajaa sekä omaa etuaan että toisen etua. Sijainen on lapsen puolesta toimiva puolueeton edustaja.

Milloin sijaista tarvitaan perunkirjoituksessa

Pelkkä perunkirjoitustilaisuuden toimittaminen ja perukirjan allekirjoittaminen ei vielä edellytä edunvalvojan sijaista. Alaikäinen lapsi voi olla osakkaana perukirjassa, ja huoltaja edustaa häntä normaalisti asiakirjojen allekirjoittamisessa.

Sijainen on tarpeen:

• Perinnönjaossa ja osituksessa – kun osakkaat sopivat kirjallisesti siitä, kuinka omaisuus jaetaan heidän välillään. Tähän sopimukseen lapsi tarvitsee oman edustajan.
• Kiinteistön tai asunto-osakkeen myynnissä – jos myynti koskee alaikäisen omaisuutta tai vaatii alaikäisen osakkaan suostumuksen.
• Muissa merkittävissä oikeustoimissa, joissa alaikäisen oikeudellinen asema on kyseessä ja huoltaja on esteellinen.

Perukirjan laadintaan sijaista ei tarvita. Tarvittavuus nousee esiin pesän varsinaisen jakamisen vaiheessa.

Perunkirjoitusprosessin kaikki vaiheet ja oikea aikajärjestys – selitettynä niin, ettei mikään yllätä: Opas Perunkirjoitukseen ja Perintöön Suomessa.

Miten sijaista haetaan DVV:ltä

Hakemus tehdään kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastoon (DVV). Hakemus jätetään sähköisesti dvv.fi-palvelun kautta tai paperisena. Hakijana on yleensä lapsen huoltaja itse – siis leski, joka tunnistaa oman esteellisyytensä ja hakee sijaiselle määräystä lapsen suojaamiseksi.

Hakemuksessa esitetään:

• Tieto siitä, miksi sijainen tarvitaan (eli kuvaus esteellisyystilanteesta)
• Lapsen henkilötiedot
• Hakijan ehdotus sijaiseksi – useimmiten lähisukulainen tai muu luotettava henkilö, joka suostuu tehtävään

DVV arvioi hakemuksen ja tekee siitä päätöksen. Käsittelyaika on tyypillisesti 3–4 kuukautta. Tämä on merkittävä viive, joka kannattaa ottaa huomioon prosessin aikataulussa. Jos perunkirjoituksessa on jo kiire kolmen kuukauden määräajan vuoksi, sijaishakemus kannattaa laittaa vireille mahdollisimman pian.

Päätös on maksuton, jos lapsen vuotuiset nettotulot alittavat DVV:n vahvistaman alarajan. Korkeammissa varallisuusluokissa peritään päätösmaksu.

Alaikäisen omaisuuden rekisteröintivelvollisuus

Jos alaikäinen perii osuuden, jonka arvo kuolinpesän bruttovaroista (ilman velkojen vähentämistä) ylittää 30 000 euroa, edunvalvonta merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tämä on DVV:n automaattinen toimenpide.

Rekisteröinnin seurauksena huoltaja – tai jos sijainen on määrätty, sijainen – on tilivelvollinen DVV:lle lapsen omaisuuden hoidosta. Käytännössä tämä tarkoittaa:

• Omaisuusluettelon toimittaminen DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun edunvalvonta on rekisteröity
• Vuosittainen tili lapsen omaisuuden hoidosta

Lapsen perintövarojen käyttö on rajoitettua. Niitä saa käyttää vain lapsen henkilökohtaisiin tarpeisiin – ei perheen yleisiin elinkustannuksiin eikä muihin kuluihin. Sijoituspäätökset, jotka ylittävät DVV:n ohjeiden mukaisen rajan, vaativat holhousviranomaisen luvan.

Edunvalvojan sijainen vs. edunvalvoja – mitä eroa

Edunvalvojan sijainen on tilapäinen, yhtä oikeustointa tai asiaa varten määrätty edustaja. Kun tehtävä on hoidettu – esimerkiksi perinnönjako on allekirjoitettu – sijaisen tehtävä päättyy.

Varsinainen edunvalvoja on pysyvämpi rooli. Alaikäisellä on lain nojalla aina edunvalvoja: yleensä se on huoltaja itse. Jos lapsi ei syystä tai toisesta saa suojaa huoltajaltaan – esimerkiksi koska huoltaja on esteellinen tai kykenemätön – DVV voi määrätä erillisen edunvalvojan pidemmäksi ajaksi.

Perunkirjoituksen yhteydessä kyse on lähes aina edunvalvojan sijaisesta, ei pysyvästä edunvalvojan muutoksesta.

Tilapäinen ratkaisu: kahden huoltajan yhteishuolto

Jos lapsella on kaksi elossa olevaa huoltajaa ja vain toinen on kuolinpesän osakas, tilanne on yksinkertaisempi. Kuolinpesään kuulumaton huoltaja voi edustaa lasta niissä toimissa, joihin kuolinpesän osakas on esteellinen. Erillisen sijaishakemuksen tarve vähenee, jos toinen vanhempi pystyy ja suostuu hoitamaan edustuksen.

Tämä koskee esimerkiksi avioeroperheitä, joissa toinen vanhempi kuolee mutta lapsella on toinen vanhempi, joka ei ole pesän osakas.

Käytännön neuvo: aloita hakemus heti

Edunvalvojan sijaisen käsittelyaika DVV:ssä on 3–4 kuukautta. Koska perinnönjakoa ei voi tehdä ennen kuin sijainen on nimetty, ja perukirja on toimitettava Verohallinnolle viimeistään kuukausi perunkirjoituksesta, prosessien aikataulut menevät helposti päällekkäin.

Käytännöllinen järjestys on:

1. Hae edunvalvojan sijaista DVV:ltä heti kun on selvää, että tilanne sitä vaatii
2. Toimita perunkirjoitus ja perukirja normaalissa aikataulussa
3. Odota sijaisen nimeämistä ennen perinnönjakoa

Jos tiedät jo heti kuoleman jälkeen, että pesässä on alaikäinen osakas ja leski, käynnistä hakemus ensimmäisten viikkojen aikana – älä odota perunkirjoitustilaisuuteen asti.

Perunkirjoitusprosessin kaikki vaiheet – alaikäiset osakkaat, asiakirjat ja aikataulut – kaikki yhdessä oppaassa: Opas Perunkirjoitukseen ja Perintöön Suomessa.

Katso lisää oppaita: Finland →