Edunvalvojan sijainen kuolinpesässä – milloin tarvitaan ja miten haetaan

Kun kuolinpesässä on alaikäinen lapsi ja toisena osakkaana on eloonjäänyt vanhempi, syntyy eturistiriita: vanhempi ei voi päättää lapsen puolesta perinnönjaosta, kun hän itse on toinen osapuoli. Tähän tilanteeseen tarvitaan edunvalvojan sijainen.

Mikä on edunvalvojan sijainen ja milloin se tarvitaan

Edunvalvojan sijainen on DVV:n (Digi- ja väestötietoviraston) määräämä henkilö, joka edustaa alaikäistä lasta pesässä niissä tilanteissa, joissa lapsen lakimääräinen edunvalvoja (yleensä huoltajana toimiva vanhempi) on esteellinen.

Esteellisyys syntyy, kun:

• Sekä alaikäinen lapsi että eloonjäänyt vanhempi ovat saman kuolinpesän osakkaita, ja
• Tehdään perinnönjakoa tai ositusta, jossa he ovat eri asemissa (toinen saa enemmän, toinen vähemmän)

Käytännössä tämä tarkoittaa tilannetta, jossa puoliso kuolee ja jättää leskeksi jääneen vanhemman sekä alaikäisiä lapsia. Leski on kuolinpesän osakas leskenä, ja lapset ovat osakkaina perillisasemassa. Heidän etunsa voivat olla ristiriidassa perinnönjaossa.

Pelkkä perunkirjoitus ei vaadi edunvalvojan sijaista – vain perinnönjako ja ositus.

Miten edunvalvojan sijaista haetaan

Hakemus edunvalvojan sijaisesta tehdään kirjallisesti DVV:lle. Hakijana on yleensä lapsen huoltaja (eli se vanhempi, joka on esteellinen).

Hakemuksessa ilmoitetaan:

• Lapsen ja hakijan tiedot
• Kuolinpesän tiedot
• Selvitys esteellisyystilanteesta
• Mitä toimenpiteitä varten sijaisuus tarvitaan

DVV käsittelee hakemuksen ja määrää edunvalvojan sijaiseksi sopivan henkilön. Sijaiseksi voidaan määrätä sukulainen, tuttu tai tarvittaessa julkinen edunvalvoja.

Käsittelyaika on tyypillisesti 3–4 kuukautta. Tämä tarkoittaa, että hakemus kannattaa jättää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa – jo ennen kuin perinnönjakoon on konkreettisesti päästy.

Holhousasioiden rekisteri ja tilivelvollisuus

Jos alaikäisen lapsen osuus kuolinpesän bruttovaroista ylittää 30 000 euroa (ennen velkojen vähentämistä), DVV rekisteröi alaikäisen edunvalvonnan holhousasioiden rekisteriin.

Rekisteröinti tarkoittaa, että lapsen vanhemman (tai edunvalvojan) on toimitettava DVV:lle vuosittain vuositili lapsen varojen hoidosta. Vuositilissä ilmoitetaan lapsen omaisuuden arvo, tulot ja menot.

Lapsen perintövaroja saa käyttää vain lapsen omiin tarpeisiin – ei perheen yleisiin menoihin, leskivanhemman kuluihin tai muihin tarkoituksiin. Luvaton käyttö voi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin.

Edunvalvojan sijainen vai ei – miten tarkistaa

Ennen perinnönjakoa kannattaa selvittää, tarvitaanko edunvalvojan sijaista:

1. Onko pesässä alaikäisiä osakkaina? (alle 18-vuotiaat lapset tai lapsenlapset)
2. Onko eloonjäänyt vanhempi myös kuolinpesän osakas?
3. Onko suunnitteilla perinnönjako tai ositus?

Jos kaikkiin kolmeen vastaus on kyllä, edunvalvojan sijainen tarvitaan.

Jos pesässä on alaikäinen, mutta ei tehdä perinnönjakoa eikä ositusta (esimerkiksi pesä jätetään toistaiseksi jakamattomaksi), edunvalvojan sijaista ei tarvita.

Ilman edunvalvojan sijaista tehdyt toimet

Jos alaikäinen lapsi on edustettuna toimenpiteissä, joissa hänen vanhempansa on esteellinen, ilman edunvalvojan sijaista tehdyt sopimukset tai perinnönjaot voivat olla pätemättömiä. Tämä voi johtaa koko perinnönjaon purkamiseen myöhemmin.

Älä siis ohita edunvalvojan sijaisen tarvetta siinä uskossa, että "asia hoituu perheen kesken" – oikeudellinen suoja on lapsen etujen turvaamiseksi, ei vain muodollisuus.

Alaikäisten perillisten asema on yksi erityispiirteistä, jotka tekevät perunkirjoituksesta monimutkaisempaa. Kaikki kuolinpesän selvittämisen vaiheet, mukaan lukien erityistilanteet, on käyty läpi kattavassa oppaassamme: Lataa opas ja maksuton tarkistuslista.

Katso lisää oppaita: Finland →